RitaMaestra

KIELTENOPEN BLOGI JA ARKITERAPEUTTI KOPS

2007-03-15T18:08:00.000+02:00

.

My blogs are elsewhere nowadays. Here are the links:

En päivitä tätä blogia enää. Blogini ovat nykyään

kieltenopen blogi RITA

sekä psykologinen blogini ARKITERAPEUTTI KOPS
.

On the Phone

2006-08-31T13:48:00.000+03:00

.

"Miksi se ei ole IN the phone vaan ON the phone? Meille opetettiin koulussa että prepositio "in" vastaa suomen -ssa-päätettä ja prepositio "on" suomen -lla-päätettä?" Noin minulta joskus kysellään.

Tsot, tsot! Ei kunnollista kielitaitoa saavuteta sillä että väkisin pingotetaan englanti suomen kielen muottiin. Ei se onnistu, ei sitten millään. Hullua että koulussa noin opetetaan, kun parempiakin lähestymistapoja on.

Parasta lähteä englannin kielen systeemistä käsin. Pääsääntö on että PAIKAN PREPOSITIO "on" tulee tapauksiin jossa on kosketus eli kontakti johonkin pintaan.

on the table, on the wall, on the roof, on the ceiling... Jälkimmäinenhän on suomeksi katoSSA, joten ei meitä suomi tässä auta.

On the phone menee hyvin saman pääsäännön puitteisiin. Ihan varmasti löydät poikkeuksia jos oikein ryhdyt etsimään, kuten usein joku oppilaista kiiruhtaa tekemään, mutta jos toisaalta otat säännön haltuusi pääset sillä pitkälle.

PAIKAN PREPOSITIO "in". Kaikkein pisimmälle pääset jos otat omaksesi sen ajattelutavan että in rajaa käsitteen, rajoittaa sen sisällä liikkumista. Ne jotka pitävät kiinni suomen kielestä ja siitä luulosta että "in" vastaa meidän -ssa-päätettämme, edistyvät opinnoissa jähmeästi.

In Finland (kirjaimellisesti "rajattu", koska valtioissa on rajat), in this room, in the shop window, in an armchair, in the field (suomeksi pelloLLA), in the street (pieni katu), on the street (suuri katu), in the corner (nurkassa)...

Sitten on vielä olemassa paikan prepositio "at" johon saa käyttövarmuutta ajattelemalla että kyseessä ei ole rajattu tila, eikä liioin ole kosketuspintaa. At the bus stop (pysäkillä, liikkuminen on aika vapaata), at a party, at the railway station. Tosin usein voi olla niinkin että voin sanoa joko in a restaurant tai at the restaurant.

Säännöt eivät ole viimeisen päälle tieteellisiä, mutta huomattavasti parempia kuin että yrittäisi joko vetää tapaukset oman kielen mukaan tai pyrkisi opettelemaan jokaisen tapauksen erikseen ulkoa.

Minut tapaa useimmiten Mentorin blogistani Englanninkieliset bloggarit näyttävät käyttävän ilmausta "on the blog", kun taas IRL englantilaiset blogittomat ystäväni sanovat in the blog. Go figure! Ammattislangia?
.

Runotorstain 12. haaste

2006-08-10T08:04:00.000+03:00

.

RUNOTORSTAI antoi tehtävän kirjoittaa runo allaolevan kappaleen herättämistä ajatuksista.

"Minä kirjoitan maailmanhistoriaa", nainen sanoo. Ja hoitajattaren kädet pysähtyvät hetkeksi; hän laskee katseensa tähän vanhaan naiseen, tähän vanhaan sairaaseen naiseen. "No mutta hyvänen aika", sanoo hoitajatar. "Sepäs vasta on." Ja sitten hän jatkaa puuhiaan, kohottelee ja laskostaa ja silittää - "Uppista pikkuisen nyt, no niin, kelpo tyttö - sitten haetaan teille kuppi teetä."

(Penelope Lively, Kuutiikeri. WSOY 1988, s. 5. Suom. Harry Forsblom; engl. Moon Tiger.)

Yllä oleva on Penelope Livelyn vuonna 1987 Booker-palkinnon voittaneen Kuutiikeri-romaanin ensimmäinen kappale.

(Ensimmäisen kappaleen ensimmäinen kappale? First passage in the first chapter?)

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Ette puhu minun kieltäni
Ette ymmärrä minun mieltäni
Se häiritsee, hämmentää

Robotti, automaatti,
Mekaaninen kone,
Kierrätte, käännatte,
säädätte, väännätte

Ette osaa kuunnella
Ymmärryksellä

Olemme eri maailmoista

Tyynyt, lakanat. teekuppi
Ja outo kielenkäyttönne

Vievät minut sivuun
ideoiden historiasta
omasta henkisestä maailmastani
kalseaan fysikaaliseen olotilaan
kliiniseen, patologiseen

Ennen kaikkea tuo outo kieli
“Uppista pikkuisen nyt”...
Mitä ihmettä se merkitsee?
Kuka puhuu noin?
Käännösromaani?

Hukkaatte aikaani
historian taikaani

Viekää tärkätty olemuksenne pois
Kahisten käytävää pitkin
Kunnes ääni vaimenee ja häipyy,
äipyy, pyy, yy...

Armelias hiljaisuus.
Hengitykseni tasaisuus
Silmät suljen,
takaisin maailmoihini kuljen.

Matka

2006-08-03T06:06:00.000+03:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

RUNOTORSTAI antoi tämän viikon tehtäväksi kirjoittaa matkasta.

A TRIP

He rode on his Harley,
my dear old friend Charlie.
listening to Bob Marley

Not really going anywhere,
because he was already there

On the road.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

GUTE REISE.
HAVE A GOOD TRIP.
BON VOYAGE.
BUON VIAGGIO.
BUEN VIAJE.
TREVLIG RESA.
.

Kohtaaminen

2006-07-24T08:08:00.000+03:00

.

RUNOTORSTAIN aihe on KOHTAAMINEN.

Katu, kirjava satu

Väkeä ja vilinää
Kassakoneen kilinää

Kolikkoa, seteliä,
hitonmoista meteliä

Aamiainen, marmeladi
terassi ja Esplanadi

Oi, upsista ja hupsista
Tupsahdus, vaan ei ihan hupsahdus
Vältettiin kopsahdus ja kapsahdus!

Mutta siitä tuli hieno kohtaaminen.

SELITYS:

Kuljin Esplanadin katukahvilan ohi vähän ajatuksissani. Vastaan tuli kiinalaisen tai korealaisen näköinen nainen jota päin olin vähällä kävellä. Hups! Katseemme kohtasivat ja hymyilimme ennen kuin ohitimme. Jäi mukava olo kohtaamisesta. Ei ole parempaa tapaa hoitaa tuo tilanne kuin hymyillä.

MUITA KOHTAAMISIA:

Minut voi kohdata myös näissä blogeissani:

Rita Mentor

Kops

ja vierailevana kirjoittajana täällä

Ihanat naiset
.

Muutos

2006-07-08T07:36:00.000+03:00

.

Alati muuttuva opin ja kehityksen virta. Kuvassa vettä nykytaiteen museo Kiasman vieressä sijaitsevassa altaassa. Kaikki vesi ei virtaa vauhdilla.

RUNOTORSTAIN antamaan aiheeseen

MUUTOS

Yläasteella muutos voi olla vaikeaa
irtaantuminen entisestä haikeaa

Murkut, opet, reksi
hormonit ja seksi

Koulupakko, mielessä lakko,
vaan siitä seuraa sakko

Jengi pulpetista lattialle valuu
Kun ei opetusta seurata haluu

Opin virrassa ui
äläkä nyrkkiä pui

Poppia, oppia vai pelkkää peetä
Takuulla ainakin jee jee jeetä.

________________________________

Banaani

2006-07-01T10:53:00.000+03:00

.

Eilen englannin tunnilla oppilaani sanoi että banaani on varmaan sama kaikilla kielillä. (Paitsi tietenkin ääntäminen vaihtelee.)

Niin luulisi, mutta se on espanjaksi un plátano ja persiaksi moz (pitkällä o-äänteellä ja z kuten englannissa ja ranskassa, ei kuten sanassa pizza).

Puhuimme samassa yhteydessä siitä mitä hankaluuksia voi tulla ellei ulkomailla ymmärrä mitä ravintolan ruokalistassa lukee. Jos nyt vaikka sattuu olemaan banaanille allerginen niin parasta ennen matkaa varmistaa että tietää sanan.

Millaisia tilanteita on sattunut ulkomailla ruokaa tilatessa? Olisi hauska saada esimerkkejä.
.

Kielten kuuntelu

2006-06-28T06:42:00.000+03:00

.

Yksi mukava tapa pitää kieliä yllä on kuunnella. Kuuntelun voi yhdistää johonkin fyysiseen toimintaan. Ei kannata missään nimessä yhdistää ajattelua vaativaan toimintaan, jos haluaa että siitä on hyötyä.

Menin pihatöihin kukkapenkkejä kitkemään ja pistin TV:n langattomat kuulokkeet päähäni. Kuuntelin Ruotsin televisiota samalla kun hoidin puutarhaa. Ruotsin kieli alkoi aktivoitua mukavasti ajatuksissa. Nautin Sverige svenskan ääntämisestä ja kuulin kiinnostavia asioita tieteen alalta. Sanavarastoakin kartutin. Kemian sanasto on minulle hyvin tuttua englanniksi, mutta ei ruotsiksi. Nyt tiedän että “ledande” on sama kuin “conducting” ja “halv ledande” on “semiconducting”. Terveisiä vaan puolijohdelaboratorioon., jos sellainen on vielä olemassa. VTT:llä oli ennen. “Isolerande” on “isolating” eli eristävä.

Ohikulkijat voivat vähän ihmetellä jos näkevät vilauksen minusta Mikki Hiiren korvien kokoiset kuulokkeet päässäni. Toivottavasti eivät kovin pahasti pelästy.
.

Perjantain proverbit

2006-06-23T06:20:00.000+03:00

.

A ROLLING STONE GATHERS NO MOSS.
PIERRE QUI ROULE N'AMASSE PAS MOUSSE.
Vierivä kivi ei sammaloidu.

PAS DE NOUVELLES, BONNES NOUVELLES.
NO NEWS IA GOOD NEWS.
("Kun ei ole uutisia se merkitsee hyviä uutisia.")

Tai ennen villissä lännessä: NO NOOSE IS GOOD NOOSE.
(Noose = hirttosilmukka)
,

Minä itse

2006-06-18T08:29:00.000+03:00

.

MINÄ, I, IO, YO, ICH, JAG, JE, MOI, MAN, EGO

Persoonapronominit. Yksikön ensimmäinen persoona. Minä. Meitsi. Meikätyttö. Allekirjoittanut.

Tiedätkö muita tapoja sanoa "minä" tai osaatko sanan minä jollain muulla kielellä?

Aiheesta englanninkielinen sunnuntaipostaus täältä: Rita Mentor

Suosittelen myös käyntiä täällä:

Blogien opetuskäyttö
.

Italialaiset kädet

2006-06-17T11:47:00.000+03:00

.

RUNOTORSTAIN aihe: Kädet

Osallistuin KÄSI-KIRJOITUKSELLA blogissani Rita Mentor. Nyt tässä tulee runo.

ITALIALAISET KÄDET

Suomalainen turisti
käsiä yhteen puristi
ällisteli, pällisteli
pitkin Italian matkaa
kun ihmisillä hanskat vatkaa

Eleet
toimii siinä missä meillä 'keleet.

Käsiä voi moneen käyttää
korvapuusti hiljaisuuden täyttää
jos menee maltti
läpsays on viimeinen valtti

Ja sen jälkeen suomalaisella
heilahtaa hanska,
nyrkkeilyhanska
tai sitten ei puhu enää sitäkään,
ei siis ensinkään.

Se käsistä, ja kuva jalasta löytyy KOPS-BLOGISTANI. Valokuvatorstain aihe oli vielä laajempi kuin kädet. Sinne kelpasivat myös jalat.
.

Kesäitaliaa

2006-06-16T06:55:00.000+03:00

.

Haluatko oppia kesäitaliaa? Vincenzolla on ITALIAN OPETUSBLOGI, joka on hänen mainoksensa mukaan "Suomen ja Italian asioihin, kieliin sekä kielioppiin liittyvä italialaisen blogi".

Hän on aloittanut listaamalla italian äänteitä ja kirjaimia, joiden avulla voi päästä sisään ääntämiseen ja lukemiseen. Italian kielessä on aika hyvät säännöt siihen mitkä kirjaimet ja kirjainyhdistelmät vastaavat mitäkin äänteitä. Suomalaiselle vaikeita äänteitä ovat esimerkiksi GN (signore) ja GLI (tagliatelle), jotka ovat kumpikin vain YKSI äänne, mutta suomalainen mieltää ne kahdeksi; NJ sekä LJ, kuten sanoissa banjo ja persilja.

Yleensä kun pidän italian kursseja, aloitan ääntämisestä ja jatkan ääntämisen opettamista ja harjoittamista kautta koko kurssin. En tiedä miten muut opettajat toimivat.

Buona giornata! Hyvää päivänjatkoa. Löydätte minut toisesta blogistani, jos tulee asiaa.

Rita Mentor
.

Sikapossut

2006-06-14T13:49:00.000+03:00

,

Suomen kielessä on juhlia tarkoittavia sanoja jotka ovat monikollisia kuten häät, pidot, juhlat, hautajaiset. Englanniksi a wedding, a party, a funeral. Jos suomeksi on useampia häitä, pitää taivuttaa lukusanaa: Kävimme kaksissa häissä.

Sioista ja possuista ja porsaista tuli tänään juttua englannin tunnilla. Merkitseekö sana porsas aina poikasta vai voidaanko sillä tarkoittaa aikuista sikaa? Entä possu? Onko se sekä poikanen että hellittelynimi? Pitääkö mennä Amerikan Sikakoon rapakon taakse kysymään ja rapakkoon rypemään vai mistä se selviäisi...? Röh? Oink? Nöff?
.

Kielitunneilla

2006-06-07T06:58:00.000+03:00

.

Kielituntien havaintomateriaalia. En pidä varsinaisia suggestopediakursseja, mutta kyllä kai monetkin muutkin kieltenopettajat kuin minä opettavat osan aikaa suggestopedisesti. Hands-on-material jää hyvin mieleen. Ikävä kyllä joidenkin mieliin omalla kielellä, mutta kuitenkin. Sama periaate kuin: "Ymmärsin kaiken - tosin väärin, mutta ymmärsin kuitenkin." No joo, ehe ehe. Leikki sikseen ja leikitään nukkekodin kalusteilla.

Kielitunneilla aikuisopetuksessa on ollut hyvinkin hauskaa ja opettavaista ottaa mukaan esineitä. Dollhouse furniture on elävöittänyt tuntejani esimerkiksi VTT:llä. Uskomatonta miten paljon asiaa tekniikan englannin miesvaltaiset ryhmät pystyvät heittämään keskusteluun kapistuksesta kuin kapistuksesta. Ihan helposti saa pidetyksi 90 minuutin tunnin vaikka tuosta pelkästä sängystä. Mittasuhteet, rakentaminen, vesisängyt, patjan valinta, tyynyn paksuus, prinsessa ja herne, lasten leikit, joululahjaksi nukkekoti, leikkimökit... Itse asiassa anoimme jonain vuonna 15 minuutin lisäajan tekniikan englannin ykkösryhmälle kun tunnit loppuivat aina kesken. Lisäaika oli hyvä mutta tunnit loppuivat kyllä edelleenkin kesken.

Siinä saa opetetuksi keskustelun lomassa monenlaista. Jos kieli on englanti, voi ottaa puheeksi joukkosanat kuten furniture. Ei voi sanoa yksi, eli siis ei voi laskea (uncountable) eikä voi tehdä monikkoa -s. We bought some furniture, huonekaluja eli kalustoa. Yksi huonekalu = a piece of furniture.

Sänky, vuode, a bed, en säng, das Bett, le lit, il letto, la cama.

Go to bed, fall asleep, have a dream, sleep, slept, slept, wake up, get up, Sleepless in Seattle, sleeping pills...

Ilmaista kielitaitoa

2006-06-01T13:34:00.000+03:00

.

Vilkaisen Arto Kivimäen kirjaa CARPE DIEM, Hauskaa ja hyödyllistä latinaa. Silmiin osuvat nämä sanat:

AURI SACRA FAMES. Kirottu kullanhimo. (Ajatus: Ahneus saa ihmisen tekemään rikoksia.)

En osaa kovin hyvin latinaa, mutta tutumman kielen, italian kautta tajuan että fames on varmaankin nälkä, koska italian la fame on sitä. Kulta on italiaksi oro, latinaksi aurum. Auri on latinassa genetiivi.

Joidenkin ammattien kautta voi tulla “ilmaista” kielitaitoa. Kemistit oppivat latinaa alkuaineiden nimistä; ferrum = rauta, argentum = hopea et cetera.

Musiikinopettajat osaavat italiankielistä terminologiaa. Andante, allegro, adagio, crescendo, da capo.

ATK-ihmiset oppivat luonnollisesti englantia. Niin, eivät “luonnollisesti” siinä mielessä että oikea ääntäminen saattaa jäädä puuttumaan.

Lentäjien on osattava engantia. Paitsi kansainvälinen hätäilmoitus: PROPELLO STOPELLO.

Mitähän muita esimerkkejä on kielitaidosta jota ammatti tuo mukanaan?

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kielistä kiinnostuneet huom! Rita Mentor-blogiani päivitän joka päivä.
.

Perjantain proverbit

2006-05-26T08:44:00.000+03:00

.

Perjantaipullo

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

ROME WAS NOT BUILT IN A DAY.
Ei Roomaa päivässä rakennettu.

ALL ROADS LEAD TO ROME.
TUTTE LE STRADE PORTANO A ROMA. (Painotus: POR tano)
TOUS LES CHEMINS MÈNENT À ROME.
Kaikki tiet vievät Roomaan.

ROME, SWEET ROME. (Or was it home...?)

VÄGEN TILL MANNENS HJÄRTA
Tie miehen sydämeen... Meneeköhän sekin Rooman kautta?

Romulus ja Remus, CD ROM, rommia ja Coca Colaa, pullo rommia, perjantaipullo. Get your work done by Friday. Robinson Crusoe did.

Ellei tämä jo pistänyt sinua sekaisin lue lisää kieltenopen ajatuskiemuroita toisesta blogistani. Sielläkin on romua ja rompetta.

Rita Mentor

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

DEUTSCH

2006-05-21T06:51:00.000+03:00

.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I get the answer “Deutsch” “or sometimes “Dutch” in English class when I ask what language is spoken in Germany. I wonder why, since the answer is embedded in the question, inside the word GERMANy.

Yksi vakiolipsahdus englannin tunneillä on “Deutch” vastauksena kysymykseen “What do people speak in Germany?” Hiukka outoa koska vastaus on piilotettu jo tuohon kysymykseen, sanan GERMANy sisään. Toisaalta ei outoa koska olen jo kauan sitten tajunnut että ihmiset eivät ota vastaan kuulemaansa vaan hakevat ja hakevat oman pään varastoista.

Suomalaiset kai tuntevat myös sanan “germaani”. Hollanti kuuluu germaanisiin kieliin, samoin kuin saksa, englanti ja ruotsikin.

Dutch on englannin kielen sana. Dutch is the language spoken in Holland. A man born in Poland is called a Pole. However, a man born in Holland is not called a Hole, but a Dutchman. “Holy hole on a donut!” as Robin said to Batman.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

The blog I update more often: Rita Mentor

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kirjahyllyni

2006-05-19T14:04:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Not a big surprise to find dictionaries in my bookcase.
Ei varmaankin isompi yllätys, että sanakirjoja makailee kirjahyllyssäni.

Kirjahyllymeemi ainakin seuraavissa blogeissa: Ikkunaiines, Marian studio, Kiltin työtön blogi. Ja epäilemättä Rita Mentor

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Nettikieli

2006-05-18T09:37:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Olen opetellut parin ystävän avulla juttelemaan Messengerin kautta. Pari päivää sitten pääsin puheisiin 13-vuotiaan ystäväni Villen kanssa. Havaitsin että kielitaidossani ilmeni puutteita. LOL tiesin, eli Laughing out loud, mutta nyt sain lisää ROFL; Rolling on floor with laughter, hah hah. EMT piti kysyä. Se on En mä tiedä. Joo, se olikin sitten suomea, kuten OOTS = Odotapas ja JOTN = jotain.

Tottuneena surffarina nuori kaverini lähetti seuraavat sanastot

NETTISLANGIA

LISÄÄ NETTIKIELTÄ

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Perjantain proverbit

2006-05-12T09:12:00.000+03:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

AJATTELEN, SIIS OLEN.
JE PENSE, DONC JE SUIS. (Descartes)
COGITO, ERGO SUM.

YOU MADE YOUR BED, NOW LIE IN IT.
COMME ON FAIT SON LIT ON SE COUCHE.

PAESI CHE VAI, USANZE CHE TROVI. (Maassa maan tavalla.)
WHEN IN ROME, DO AS THE ROMANS DO.

WIE DAS LEBEN SO SPIELT.
C’EST LA VIE.
THAT’S LIFE.

MINKÄ KESÄSADE KASTELEE SEN DRY VODKA KUIVAA.

And then there was Robinson Crusoe, who managed to get all his work done by Friday.

KOMMENTTILAATIKOSTA

Ranskan terveisiä Maurelitalta. Yritin linkittääkin mutta Blogger on tänään erityisen hankala kaveri. Kommenteista pääsee hänen luokseen Ranskaan ja tästä hänen lähettämästään linkistä voi lukea Kiplingin selityksen siihen miten leopardi sai täplänsä.

http://brindilles.net/contes/article.php3?id_article=274  

"L’Éthiopien peut-il changer sa peau et le Léopard ses taches ?"  

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Baabelin tornissa

2006-05-05T16:11:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

“Mitä siansaksaa ja mongerrusta?”
“is this the Tower of Babel?”
“Äää, eikö kukaan puhu suomea?”
“Listen to me. DOOO YOU SPEEEAK FINNISH?”
“Kauhea meteli.”
“Päästäkää minut läpi. Olen tulkki.”
“Mitä se sanoi? Eikö täällä ole tulkkia?”
“What is this Pig Latin and Double Dutch I hear?”
“Yokohama humahuta?”
“Kohta alkaa irtopäät lennellä.”
"Olisi pitänyt kuunnella koulun kielitunneilla tarkemmin."

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Oleilen enimmäkseen täällä: Rita Mentor

.

.

Throw It Away

2006-04-30T14:17:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tom and Jim were walking in the jungle.
Tom was carrying a phone booth and Jim was carrying an iron bar.

“Hey Tom”, Jim said, “I’ve been wondering...
Why are you carrying that phone booth on you back?”

“Oh, that’s in case we see a lion. I just get in the booth and I’m safe
in there. But tell me, Jim, why are you carrying that iron bar?”

“For the very same reason, Tom” Jim answered. “If a lion comes,
I just throw the iron bar away, and then it’s much easier to run!”

THROW IT AWAY. IT'S MUCH EASIER TO RUN!

Throw away holiness and wisdom
and people will be a hundred times happier.
Throw away morality and justice,
and people will do the right thing.

Lao Tzu: Tao TE Ching

You'll find me on my other blog: Rita Mentor

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Arvoitus

2006-04-14T17:02:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Mikä eläin kävelee pienenä neljällä jalalla, sitten kahdella, ja vanhana
kolmella?

Sama italiaksi - - - INDOVINELLO = arvoitus

Qual è quell’animale che quando è piccolo cammina con quattro gambe,
poi con due, e quando è vecchio, con tre?

Hyvin vanha arvoitus. Sama latinaksi:

AENIGMA = arvoitus

Quid est quod mane quattuor pedipus, die duobus, vesperi tribus
incedit?

(Siinä oli italiankielisen arvoituksen “pienenä-sitten-vanhana” asemesta käytetty aamulla-päivällä-illalla)

Vastaus suomeksi ihminen, italiaksi l’uomo, latinaksi homo,

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Olen yhdistänyt Rita Maestran ja Arkiterapeutti Kopsin yhdeksi blogiksi.

Uusin blogini Rita Mentor

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Rita Mentor / New Blog

2006-03-28T13:45:00.000+03:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Minut löytää tästä lähtien uudesta blogistani.

I'll be at this address from now on.

Rita Mentor

Olen yhdistänyt Rita Maestran ja Arkiterapeutti kopsin yhdeksi blogiksi.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

VIISAS OPETTAJA

2006-03-28T05:07:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Viisas opettaja voi saada oppilaiden sydämet ymmärtämään elämää ilman että vie heidät ulos luokkahuoneesta. (Pamela K. Metz Oppimisen Tao)

Viisas opettaja luo oppimisympäristön mutta ei omi sitä itselleen. Hän ei ylpeile osaamisellaan eikä kannusta muitakaan siihen. Hän opettaa hienovaraisesti ja auttaa oppilata irtautumaan siitä mitä he luulivat tietävänsä. Opettaja palvelee oppilaita ilman itsekkäitä pyrkimyksiä.

Oppilaan täytyy voida olla oma itsensä. Oikeassa oppimisympäristössä ei ole vilppiä eikä teeskentelyä eikä pelkoa.
Vastoinkäymiset tarjoavat mahdollisuuden oivaltaa jotain uutta. Ne synnyttävät energiaa.

Jos puhut liikaa oppilaat lakkaavat kuuntelemasta. Jos opetat liian pitkään oppilaat väsyvät. Jos yrität liikaa eksyt oikealta polulta.

Viisas opettaja tietää milloin on aika lopettaa.

Oheisessa kuvassa näkyy yksi monivuotisista opetuspaikoistani, Ateneumin taidemuseo Helsingissä.

Katselen taaksepäin hetken. Sitten lähden kulkemaan kohti loistavaa tulevaisuuttani.

Avaan uuden blogin jossa tulen esiin kieltenope Ritan ja arkiterapeutti Kopsin yhdentymänä, mentorina.

Olette tervetulleita mukaan. Ilmoitan osoitteen ihan kohta.

Una bella sorpresa

2006-03-27T16:29:00.000+03:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Ihana yllätys mennä blogiystävän luo ja löytää minun ilokseni tarkoitettuja linkkejä, kirjallisuutta ja italialainen ja espanjalainen TV-ohjelma joista oli ollut puhetta.

Kynä kädessä

La dolce vita. Life is good.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Uusille opiskelijoille

2006-03-27T07:07:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Uudet opiskelijat tulevat kurssille usein vähän pelokkaina kun eivät tiedä mitä on tulossa. Hyvin yleinen kysymys on “Ei kai täällä opeteta kielioppia?” Tulkattuna kysymys tarkoittaa “En kai joudu kuuntelemaan pitkäpiimäisiä tieteellisiä höpötyksiä joita en ymmärrä?” Voin rauhoittaa vastaamalla tuohon kysymykseen että et todellakaan. En suosittele senkaltaista opiskelua.

Tarkoitan kieliopilla systeemiä jolla sanoja käytellään. Se on aivan kuin manuaali kielen sanoille. Se tulee suoraan hyötykäyttöön. Nimitän sitä joskus "kielen tekniikaksi" jotta uusien opiskelijoiden kasvoille ei leviäisi se tuttu torjuva ilme jonka sana "kielioppi" saa aikaan. Hauska huomata miten etenkin miesopiskelijoiden ryhti paranee kun mielenkiinto herää "kielen tekniikkaan". Sana "systeemi" toimii niinikään hyvin, samoin "rakenne".

Ensin pelkkiä sanoja - “Minä olla suomi”

Ja sitten äskeiseen kielioppia mukaan - “Minä olen suomalainen” tai “Minä olen Suomesta” tai “Minä olen Suomessa”

Käännä nuo lauseet jollekin kielelle. Silloin huomaat osaatko sen kielen kielioppia vai pelkkiä sanoja.

AJATTELE TÄNÄÄN: Mitä puolta kielestä haluat opppia? Haluatko saada ammattisanastoa, oppia puhumaan, kirjoittamaan meilejä, oppia ymmärtämään muiden puhetta...?

Ihan kaikessa on SANASTO - ÄÄNTÄMINEN - KIELIOPPI. Jos yrittää jättää yhdenkin pois kielitaito jää kovin vajavaiseksi. Kun harjoittaa jokaista noista kolmesta saa tuloksia.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Hardly a Brain Surgeon

2006-03-26T09:21:00.000+03:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
I post in English on Sundays. --------- Postaan sunnuntaisin englanniksi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I needed to read on psycholinguistics for a project I’m working on. Diligently, efficiently even, I carried on, making notes, recording facts, probably looking like a professional. Hmmm... neurophysiological functioning of the brain, visual input and auditory input, speech output and writing output... Then I remembered an old joke and completely lost all of my professionalism. I burst out laughing and then I just laughed my head off!

THE PRESIDENT’S BRAIN

Hearing so many people speaking ill about his intelligence level, George W. Bush decided to get his brain checked. The physician’s diagnosis was:

- Mr. President, you have two brains, the left and the right, like all
normal people. But the problem is: in your left brain, there is nothing
right and in your right brain, there is nothing left!

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I'm very much afraid that't the case with me, too.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Viikonloppuzetia

2006-03-25T04:32:00.000+02:00

Net kun on pitkään minua lukeneet tietävätten miten z kiehtoo minua. Siitä on aika monta postaustakin. Tapaamme zetan blogini alkumetreillä.

Everything from A to Z.
Kaiken A ja O.
A:sta Ö:hön ja takaisin.

Viikonloppu. Kuljen halki Hesan keskustan. Joku zetä nukkuu puiston penkillä pakkasessa. Ilmassa on zetiä hänen kuorsauksestaan.

Nuorisoa hengailee snagarilla.
"Tuleeks sinappia ja ketsuppia?"
"Jea, heitä meseen zinardii ja kezurdii. Joo, ja sit ranskixii."

Kuperkeikkalimu Zetä zaapuu snagarille. Tilaa jotain. Zanoo zitten:

"Zinappi zuoraan zolmioon. Ziihen ze menee kuitenkin."

Platinaa lätinää tutinaa

2006-03-24T14:28:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Comedite, amici, et bibite. “Syökää, ystävät, ja juokaa!”

Cogito, ergo sum. “Ajattelen, siis olen.”

Medice, cura te ipsum! “Lääkäri, paranna itsesi!”

Nascuntur poetae, fiunt oratores. “Runoilijoiksi synnytään, puhujiksi tullaan.”

Naturam mutare difficile est. “Luontoa on vaikea muuttaa.”

Margaritas ante porcos. “Helmiä sioille.”

Nec tecum possum vivere nec sine te. “En pysty elämään sinun kanssasi enkä ilman sinua.”

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Perugia Italia

2006-03-23T15:02:00.000+02:00

Opiskeluajoilta

L'Università Italiana per Stranieri

Amici persiani

Iranilaisia ystäviä

+ italialainen Fausto
(il biondo = blondi keskellä)

+ tunisialainen Munir (toinen oikealta)

Olden days, golden days

Sain selittää maanantaina ihmetteleville iranilaisille bahai-ihmisten uuden vuoden vietossa miten ihmeessä osaan puhua persiaa. Kerroin suomeksi + persiaksi sekaisin ja sikaisin miten italiaa opiskellessani Perugiassa tapasin iranilaisia joiden kieleen ja kivaan huumoriin tykästyin, suorastaan hurmaannuin. Pyysin heitä opettamaan minulle persiaksi kaikenlaista. Niin, niin, olin siellä italiaa opiskelemassa. Mutta kun hurmaannuin farsin kieleen. Sekä niihin heppuihin ja heidän iloisuuteensa ja huumorintajuunsa.

Vuosia myöhemmin Suomessa, vuonna 1383, hiukan yli vuosi sitten (nyt on vuosi 1385), astuin ystäväni Ennan kanssa sisään pieneen etniseen elintarvikeliikkeeseen, ARI Malmilla. Henkilökunta oli neljän hengen perhe. Enna etsi kikherneitä, jolloin aikaa kuluttakseni kysyin toiselta tytöistä: Minkä maalaisia olette? Oletin arabeiksi. Hän vastasi: Iranilaisia. Minä siihen: Farsi baladi? Hän äidilleen huudahtamaan: Äiti, äiti, tämä puhuu persiaa! Ach Khoda sitä onnea. Eipä sitä voi sanoin muille kuvata. Tiedättehän miten jotkut asiat pitää kokea itse. He saivat tuulahduksen tuttua vieraassa maassa, minä - niin, niinpäs minäkin. Olen Suomessa aina ollut vähän vieras. Outo lintu. Oman tieni kulkija. Oman pään sisässä eläjä. Baabelin tornissa viihtyvä. Kuljen spiraaliportaita rakennuksen sivua...

Diminutiivi menuetti

2006-03-22T14:01:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

tyttö
tyttönen
poikanen
kätönen
lapsonen

a piglet possu
a hamlet pieni kylä
Muinaisenglanti: koti = ham /haam/

una signora, signorina
una ragazza, ragazzina = tyttö (nen)
un ragazzo, ragazzino

un topo hiiri
un topolino hiirulainen
Topolino Mikki Hiiri
Topolina Minni Hiiri
un lupo = susi
Ezechiele Lupo = Sepe Susi
Lupetto = Pikku Hukka
Aika menee hukkaan kun susi nielaisee kellon,
mitähän tapahtuu jos se nielaisee sellon?
Sisero soitti selloa.
Kikero koitti kelloa.

Papero hanhi
Paperino Aku Ankka
(kukamitähä? eiks Aku oo ankka eikä hanhi?)

Daffy Duck Repe Sorsa
The Ugly Duckling = Ruma ankanpoikanen

un serpente, un serpentino
un borsa kassi, laukku
una borsetta käsväsky
a handbag = hui onks siellä handu?
an armchair = Yikes is it made of real arms?

Voiko noiden tahdissa tanssia?
Can you dance to that?

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Uusi vuosi Iranissa

2006-03-21T04:59:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Terveisiä uuden vuoden juhlista! Iranilaisten bahaiystävien kanssa pääsin sisäpiireihin ja persiaa puhumaan. Ajattelin tietenkin postata huippufantastiset kokemukseni blogiin heti ehtiessäni... mutta tajuntaan jysähti juuri uutinen että

Blogisanomat

lopettaa. Jysäyttävä uutinen pysäyttää. Miten väsymättömästi lehteä onkaan toimitettu, jo sata numeroa. Sata! ILmaiseksi muiden blogien hyväksi. Suurella vaivannäöllä ja asiantuntemuksella jopa.

Uuden vuoden juuri vaihduttua - nyt on vuosi 1385 - kuukausi Farvardin - kiitos ja kunnia, kiitos ja kumarrus Blogisanomille.

Jään miettimään josko teen itsekin jotain uuden vuoden siivousta blogeissani...

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Mirror, mirror, on the wall

2006-03-20T05:39:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Mirror, mirror, on the wall,
Who is the fairest one of all?

The mirror replied:

Beautiful Queen, so proud and tall,
You are the fairest one of all.

One day, the Queen asked the mirror
her usual question and the mirror replied:

Beautiful Queen, so proud and tall,
Snow White is the fairest one of all.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

No hirvee äläkkähän siitä nousi ja silleesti.
Sen ny tietää jo valmiiks. Vaikka ei ois
DVD:ltä nähnykkään.

A Joke

2006-03-19T13:55:00.000+02:00

Wanna read a Joke ?

(Not for children.)

Bedtime stories

2006-03-19T13:41:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
I post in English on Sundays. --------- Postaan sunnuntaisin englanniksi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Do you recognise the fairytale? Can you complete the quote?

Once upon a time there lived a very vain Queen. She gazed at herself in mirrors all day. One of the mirrors was magical and when the Queen looked in it she said:

______ , _________ on the ______ .

Who is the ___________ one of them all?

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

One thing I can never understand... one riddle I cannot solve.... year after year after year, non-native English speakers think the word is "mirrow". Well its' not. It's mirror, -or at the end, just like -or in "actor", "tractor", doctor - mirror!

Opiskelumuisto

2006-03-18T11:04:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Englantilaisen filologian korkeakouluopintoihini kuului mittavasti ja kattavasti Englantia puhuvien maiden kirjallisuutta. Romaaneja, näytelmäkirjallisuutta, lyriikkaa. Luonnollisesti Shakespeare sekä hänen jälkeensä Englannin kirjallisuuden merkittävin hahmo John Milton (1608 - 1674).

Viimeksi mainitun runoeepos Paradise Lost (1667) tuo hymyn huulilleni. Siihen liittyy hassunhauska muisto. Hih hih. Kävin kurssia jolla eepoksesta luennoitiin ja valmistauduin tulevaan tenttiin hankkimalla oheislukemistoa. Yksi teos oli suomenkielinen. Sitä lukiessani törmäsin kuin seinään seuraavaan lauseeseen jota en millään voinut uskoa todeksi. Olinko tullut hulluksi??? Siinä sanottiin ihan selvästi vaikka miten hieroin silmiäni SAATANAN PITKÄ yksinpuhelu. Siis onhan Hamletissakin se kuuluisa yksinpuhelu; To be or not to be, that is the question... mutta että SAATANAN pitkä? Asiaproosan keskellä.

Selvisihän se muutaman sekunnin järkytyksen jälkeen. Kadotetun paratiisin henkilöt ovat Aatami, Eeva ja Käärmeen hahmossa luikerteleva Saatana. Säikkymäni lause oli:

“Neljännen luvun aloittaa Saatanan pitkä yksinpuhelu.”

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Päätöntä touhua

2006-03-17T06:26:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Copyright Rita Ahonen
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Miten päättömyys liittyy kieltenopiskeluun? Mikäs se “kielipää” oikein on? No, ei tässä nyt kielipäästä ole kyse, vaan kirjaan ajatuksiani, jotka liittyvät pääasiaan keskittymiseen. Noin niin kuin pääasiallisesti. Yritän käyttää päätäni. Ajatus lähti päättömästi ja päämäärättömästi harhailemaan, mutta tarkoitus on saada mielenkiinto osumaan rajattuun kohteeseen.

En muista kuinka kauan olen halunnut soittaa rumpuja, mutta sen tiedän kuinka voimakas se halu on aina ollut. Musiikkiopettajani havaitsi rytmitajuni jo kouluaikoina. Aina kun tansseissa on ollut bändi, olen jälkikäteen muistanut rumpalin ilman päätä. Itse asiassa muistikuvissani bändeissä ei ole muita soittajiakaan kuin päätön rumpali. Bomfunk MC:n rumpali taitaa olla ainoa jolla on pää. Hänellä on tapana viedä rumpupalikka vasemmalla kädellä hiuksia sipaisevalla liikkeellä pään yli taakse, ja oikealla kädellä pyörittää toista rumpupalikkaa pään oikealla puolella.

Toinen kiihkeä haluni on aina ollut tanssi. Tanssikin on jotenkin päätöntä. Ensimmäisen salsatuntini jälkeisellä viikolla opettajalla ei ollut päätä. Vasta seuraavan viikon tunnilla näin että hänellä oli sittenkin pää. Sen sijaan vartalon, käsivarsien, käsien ja jalkojen liikkeet olivat piirtyneet yksityiskohtaisesti muistiini. Tanssin liikkeisiin keskittymistäni häiritsi oikeastaan vain espanjankielinen musiikki. Luonnollisesti rytmi tuki tanssimista, mutta kun elämässäni kielet ovat aina olleet mielenkiintoni ykkössijalla, ja kielistä espanja kärkipäässä, sanat tunkivat tajuntaani. Tanssikurssin kymmenennestä kerrasta eteenpäin en enää juurikaan kuullut sanoja, vain rytmin.

Noita hakuisuuksia säätelevät omat sisäiset haluni ja pyrkimykseni. Joku sisäinen tutkani saa minut aina suuntaamaan huomioni rumpujen soittoon, tanssiin ja vieraisiin kieliin. Tunnen raivostuvani kun poikkeuksetta bändien ja tanssin televisioinneissa kameramiehet kuvaavat muuta kuin mitä minä haluan. Vaahtoan kotona TV:n ääressä ja huudan kuvaruudun taakse: “Näyttäkää rumpalia, senkin idiootit!” “Kamera pois tanssijoiden ylävartaloista, p-kele! Näyttäkää koko vartalo (vaikka ilman päätä) tai jalkojen työskentely edes!” “Kuuluuko kameramiehillä pääsyvaatimuksiin että ei ole rytmitajua eikä tanssitaitoa?” “Tapan teidät kaikki mutta sitä ennen tapan itseni, ja sen jälkeen heitän television ikkunan läpi mäelle!”

Miten kielikurssilainen saisi aikaan sen että pystyisi keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja tehostamaan opiskeluaan? Itsekuri ei kuulu maailman helpoimpiin asioihin. Tunneilla on opettaja määräämässä tahtia. Hän sanoo mitä tehdään, miten se tehdään ja mitä vauhtia. Opiskelijan on helppo tehdä harjoituksia ohjauksen alaisena. Oppitunneilla ei ole häiritsevää ulkomaailmaa läsnä, joten sekään ei häiritse keskittymistä. Tähän tulee poikkeus kun kiellosta huolimatta joku on jättänyt kännykkänsä päälle ja se soi. Tuntiin saattaa tulla hyvinkin pitkä häiriö silloin kun opiskelija kuvittelee voivansa vastata puheluun opiskelevan joukon keskellä. Joidenkin kurssilaisten on huomattavan vaikea jatkaa opiskeluaan sen jälkeen.

Miten sitten kotitehtävien tekeminen sujuu? Hienoa todeta, että lähes aina oppilaani ovat tehneet antamani kotitehtävät. Se ei ole mikään itsestäänselvyys aikuisopiskelussa. Työpäivät ovat pitkiä, monilla on lapsia, kodinhoitoa, harrastuksia, velvollisuuksia. Se voi osaltaan selittää sen että jään melkein aina toivomaan kotitehtävän tarkastuksen jälkeen että opiskelijat olisivat hiukan paremmin keskittyneet tehtävän tekemiseen. Tehtävät eivät yleensä ole kovin pitkiä, ja olen ne itse laatinut pitäen periaatteenani usein sisällyttää yhteen paperiin jonkin tietyn teeman tai yhden tai kaksi opeteltavaa asiaa, joihin voi keskittyä sillä kertaa. Sääli kun olen käyttänyt energiaa suunnitteluun, eikä vaikuta siltä että läheskään kaikki opiskelijat olisivat omia voimavarojaan suunnanneet riittävästi. Suoritukset voisivat olla erittäin paljon parempia, jos keskitettäisiin huomio tehtävään, luettaisiin ohje huolellisesti, äännettäisiin kaikki sitä mukaa kun kirjoitetaan, luettaisiin tehtävää edestakaisin, jotta saataisiin kuva kokonaisuudesta sekä painettaisiin siinä olevia sanoja ja lauseita ja asioita muistiin. Kaikki opiskelijani ovat älykkäitä, ja joskus voisin itkeä kun huomaan että he eivät käytä älyään eivätkä voimiaan kieltenopiskelussa edes puolella teholla. Sitten on tietysti sellaisia opiskelijoita, jotka näkevät vaivaa suunnattomasti, mutta kuluttavat energiaansa vääriin asioihin. Yksi aivan kauhea virhe englannin opiskelussa on lukea ja kirjoittaa ilman sitä puolta asiasta että pidettäisiin englannin kielen ääntäminen hengessä mukana. Voi itku näitä Suomen ylioppilasKIRJOITUKSIA, jotka suorastaan pakottavat koululaiset opettelemaan sanoja suomen ääntämisssääntöjen mukaan. Onneksi minulla on paksu tukka. Joudun sitä repimään kun niin monet luulevat että w äänne-tään v:ksi, th on yhtä kuin t, tai pahimmassa tapauksessa t jota terästetään h-henkäyksellä, z pysyy tietenkin zeppeliini-tsetana, eikä soinnillisena s-äänteenä, ja niin edelleen loputtomiin. Senkin päivän kun saisi elää että suomalainen ei sano “cucumber” englannin tunnilla suomeksi lukemalla, mutta ei ole tainnut vielä tapahtua. Stir-sanalle tarjotaan poikkeuksetta ääntämistä stir. Outo ilmiö sinänsä että kun oppilaan äänettyä sen suomeksi kysyn miten se kuuluisi ääntää, hän sanoo sen silloin oikein, mutta huom! - vasta silloin. Jos hän sen tietää, miksi hän ei heti sano sitä?

Olisiko nyt aika opetella ja harjoittaa keskisttymiskykyä kunnolliseen englannin tuottamiseen? Keskittää voimavarat yhteen tai kahteen kohteeseen kerralla kohteeseen. Eihän se edes ole vaikeaa.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Hamlet, Prince of Denmark

2006-03-15T17:27:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

This little creature here is called Hamlet. How did it get its name? Funny story:

Kävelin pubista bussipysäkille erään ystäväni Jasun kanssa. Kuljimme lelukaupan ohi. Sen ikkunalla oli tuo hauska otus, jota ensi katsomalla luulimme myyräksi. Huomiomme kiintyi "myyrään". (Ulkopaikkakuntalaisille kerrottakoon sulkuhuomautuksena että Tampereella sana merkitsee nyssekuskia. "Hei onks sulla lippuja myyrä?") Muistin juuri lukemastani Bill Shakespearen Hamletista kohdan jossa Hamletin faijan haamun ääni kuuluu kellarista ja Hamlet vastaa sille: "Well said, old mole!" (Hyvin sanottu, vanha myyrä.)

Jasun ja minun lähestyessä ötökkää näköpiiriin ilmestyi läpsyhäntä josta tajusimme sen majavaksi. Ilmiö nauratti meitä jopa siinä määrin että saimme paheksuvia katseita ohikulkijoilta kun hekotimme ja kikatimme ja ulvoimme naurusta toisiimme nojaten.

Ihastuin ikihyväksi kun sain samaisen läpsyhäntäisen myyrän myöhemmin Jasulta lahjaksi. Sen nimeksi pläjähti Hamlet. Läps.

TV:n lastenohjelmat

2006-03-15T07:44:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Klikkailen sateliittitelevion kanavia. Parissa sekunnissa havaitsen millainen ohjelma on meneillään; poliisisarja, TV-kokki, saippuasarja... Aikuisten vetämät lastenohjelmat herättävät minussa närää. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä pöhköilmeiseksi muuntautuva aikuinen puhuttelee lapsikatsojia tai studiossa olevia lapsia kuin he olisivat käsityskyvyttömiä idiootteja. Aikuisen ääni kaikuu kumman tehostettuna tavallisia asioita ihmettelevänä: HYVÄNEN AIKA, TÄMÄHÄN ON HEVONEN! OLETTEKO KOSKAAN NÄHNEET HEVOSTA, LAPSET?

Pari hienoa poikkeusta osuu haaviin. Ruotsin TV:ssä esimerkiksi nautin lastenohjelmasta jossa naisella on käsinukkena ankka. Muistaakseni nainen on vatsastapuhuja joka esittää ankan puheen omansa kanssa dialogina. Espanjan TV:ssä näin kerran naisen ja miehen vetämän ohjelman missä he puhuivat normaalisti, asiallisesti ja ystävällisesti kirjoista studioyleisön lapsille.

Erikieliset lastenohjelmat ovat mainio idea kielitaidon kohentamiseen. Yksinkertaista arkikieltä (yksinkertaisille ihmiselle puhuttuja - heh). Siinä viikon vinkki kieltenopiskeluun tai kielitaidon ylläpitämiseen.

Lastenohjelmat ovat erinomainen tapa opettaa lapsille kaikenlaisia elämisen taitoja ja asioita. Kieli-ihmisenä särähti kerran pahasti korvaan kun mies selitti painokkaasti. “Lapset, tämä soitin on PASSO, kontraPASSO.” Muuten kyllä kannatan lastenteeveetä opetustelevisioksi.

Sika säkissä

2006-03-14T06:36:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sika säkissä. A pig in a poke.

His name is Pigmond.

Älä osta sikaa säkissä.

Ystäväni Mirkku on tämän ommellut,
samoin kuin vaaleanpunaisia.

Possun silmät ja päänmuoto ovat minun piirtämistäni sioista.

Kirkasta

2006-03-13T09:45:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Aurinko paistaa kovin kirkkaasti tietokoneruudulleni aamulla kun yritän lukea nettikurssilaisten vastauksia aamutuimaan lähettämääni englannintehtävään. Suljen sälekaihtimet. Mieleen tulee joku vanha muisto ulkomaalaisesta Suomen kesäkuussa. Hän ei ollut valoisiin öihin tottunut ja hermostuksissaan naulasi räsymaton ikkunan peitoksi.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Greetings from Duckburg

2006-03-12T07:34:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

oooooooooo--- Get up folks! Rise and shine! It's 6 o'clock am!--- oooooooooo

Who is your favourite character? Mine have always been Uncle Scrooge (Scrooge McDuck) and Donalds's nephews Dewey, Hewey and Louie. I wonder which two are in the picture above.

Bagdad, sivistyksen kehto

2006-03-11T06:12:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Olin vienyt englannin tunnille nukkekodin kalusteita joiden avulla opetin huonekalujen nimityksiä. Tavaroiden joukossa oli kehto, a cradle /kreidl/.

Kurssilaiset eivät oikein muistaneet sen nimeä englanniksi vaikka muut sanat tarttuivat kohtalaisen hyvin. Usein on niin että aikuisopiskelija ei ole motivoitunut opettelemaan sanaa jota ei usko tarvitsevansa. Lapsilla ei paljon esiinny samaa, ainakaan nuoremmilla. Sanoin opiskelijoille että ei se mitään. Tuskin he tulisivat sanaa kehto tarvitsemaan.

Katselin TV:tä samana iltana. Sotatoimet Irakissa olivat tuolloin edenneet kaaosmaiseen vaiheeseen. Järkyttyneen näköistä museon intendenttiä haastateltiin kun taideaarteita oli tuhottu. Mittaamattoman arvokkaita taideteoksia. British Museumin henkilöstö oli myös pöyristynyt. Useaan otteeseen ohjelmassa sanotiin: Bagdad, cradle of civilization; Bagdad, sivistyksen kehto.

OPETUS: Never say never. Ei koskaan tiedä mitä sanaa tulee tarvitsemaan.

Japsia lapsina

2006-03-10T07:37:00.000+02:00

Lapsina ei ollut estoja. Puhuttiin kieliäkin, esimerkiksi a-kieltä. A-kielessä kaikki vokaalit korvattiin a-äänteellä. Äskeinen lause kääntyisi: Aakaalassa kaakka vakaalat karvattaan aa-aantaalla. Ammarrattaka eli ymmärrättekö?

Ruotsinkielinen ystäväni Vivve kertoi lapsena puhuneensa "kiinaa". Siinä korvattiin ruotsin kielen vokaalit i-äänteellä. Kinesiska oli siis kinisiski.

Japani hoitui myös. Mainitsen pari japaninkielistä nimeä: Hajosiko moposi ja Mokomaki Kusimato. Muuta sanastoa

omakotitalo = omahima
rivitalo = jonohima
kerrostalo = pinohima

Muistatteko muita? Jos jätätte kommentin a-kielellä, uskoisin ammartavana - siis ymmärtäväni.

Ihmettelen

2006-03-09T12:13:00.000+02:00

Onko se joku luonnon laki vai mikä? Kuvittelenko vai tapahtuuko niin erittäin usein? Käykö kaikille näin? Onko se Murphyn laki? Onko Murphyn laki vain luuloa?

Eilen sovittiin että nokikolarit tulisivat klo 10 jälkeen koska minulla oli enkun yksityisoppilas klo 9.30 asti. Ovikello soi tasan klo 9 ja keskeytti opiskelumme. Äkkiähän mustat nokimiehet työnsä tekivät, eivätkä katolta kuuluvat askeleet meitä häirinneet, lähinnä huvittivat, mutta muistan moooonta kertaa eläessäni odottaneeni turhaan putkimiehiä tai huonekalujen kotiin kuljetusta. Joskus on astianpesukokeen korjaaja tullut vääränä päivänä, joskus putkimies tuli, mutta häipyi mitään sanomatta kännykän kutsumana toiselle keikalle ja minä jäin lopuksi päivää ihmettelemään.

Kerran tunisialainen putkimies yritti meille väärään aikaan kun kuuli "kahdeksalta". Olin sanonut tulevani kotiin iltapäivällä ja meille voisi tulla "kahdelta", mutta se oli täysin ymmärrettävä erehdys. Samaten käsitän hyvin että putkimies ei voi sanoa täsmällistä aikaa jos edellinen asiakaskäynti venyy. En ihmettele sellaisia lainkaan. Ihmettelen niitä lukuisia tapauksia kun puhelimessa on otettu ylös väärä kellonaika tai päivämäärä, tai tieto ei ole mennyt eteenpäin ollenkaan.

Ihmettelenkö olemattomia vai sopiiko tätä ihmetellä? I wonder...

Naistenpäivälahjat

2006-03-08T06:46:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kaksi vuotta sitten odottelin italian kurssilaisia neuvotteluhuoneeseen ennen tuntien alkua. Laittelin siinä papereitani ojennukseen kun ovelle putkahti opiskelijoitteni esimies toivottamaan hyvää naistenpäivää. Minä siitä huulta heittämään ja kysymään “Missäs minun naistenpäivälahjani ovat?”

Hän oli ajan tasalla ja puuskahti “Lahjat sinulla on päässäsi!”

Se oli upea naistenpäivälahja. Paistattelen vieläkin sen hehkussa.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Lahjoista: Ulkopuolisen on helppo havaita kielitaitoni - tai sen puute - kun annan siitä suullisen ja kirjallisen demonstraation.

Käsien taito on helppo havaita todisteiden valossa, kun joku on tehnyt piirroksen, nikkaroinut lintupöntön tai pyöräyttänyt voileipäkakun.

Miten piilevät kyvyt havaitaan?

Meillä on kaikilla omat lahjamme. Yhteistyöllä niistä saa vielä enemmän irti kuin yksin.

Meidän kaikkien tulisi arvostaa toistemme lahjoja ja kykyjä samoin kuin omiamme, ja antaa tunnustusta toisillemme ja itsellemme.

Kaikki bloggarit osaavat kirjoittaa ja hallitsevat tietotekniikkaa, ja on meillä kaikilla tietysti muitakin tietoja, taitoja ja kykyjä. Hyvä meitä!

Siinä naistenpäivän juhlapuhe, johon sisältykööt miehet, lapset ja muut eläimet!

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Possuja seinällä

2006-03-07T06:16:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

PIGS ON THE WALL

Alhaalla vasemmalla olevan possukermakon on lahjoittanut brittiystävä, joka toi sen Englannista. Se oli meillä kerran kahvi- ja mehupöydässä kun pieni 5 - 6 -vuotias sukulainen oli käymässä. Voi että hän riemastui nauramaan kun possun suusta kaadettiin maitoa kahvikuppiin!

Saavun myöhemmin kertomaan lisää muista esineistä. Työkiireet hidastavat bloggaamista.

SUOSITUS: Blogissa Hurmaava itsemurha on hurmaava kirjoitus possuista. Sain sieltä sanavarastooni lisää "siakkeet".

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tytöt ja pojat

2006-03-06T06:06:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

On tässä tullut vuosien varrella opettajan ja lastenhoitajan työssä ja muutenkin tehdyksi havaintoja siitä että tytöt ja pojat ovat erilaisia. Meillä on kotona lelukaappi, minkä sisällöstä vierailevat lapset iskevät poikkeuksetta kiinni tiettyihin tavaroihin. Yksikään poika ei ole leikkinyt nukkekodin tavaroilla, eikä yksikään tyttö ole poiminut käteensä pyssyjä eikä sellaista tutkalla varustettua tankintapaista pötikkää, joka sai yhtenä vuonna kolmen 5-vuotiaan poikaystäväni posket hehkumaan innosta. Jokainen pikkukaveri aukaisi viritelmän nopeasti ja erehtymättömästi. Minä en käsitä miten se aukeaa. Onneksi eivät olleet yhtä aikaa kyläilemässä. Muuten olisi tullut kiista siitä kuka lelulla leikkii. Siinä olisivat höyhenet pöllynneet.

Kuvassa oleva korulippaani on aina aiheuttanut ihastuksen tai riemun kiljahduksia pikkuväessä. Tytöt peilailevat korujen kanssa. Pojat näkevät korut merirosvojen aarteena. OIkein itsekin innostun heidän seurassaan. Sekä tyttöjen että poikien.

Näytin tätä kuvaa ennen postaamista yhdelle miespuoliselle blogikaverille. Hänelle tuli mieleen Sherlock Holmesin arkistokaappi, 1800-luku, arvokkaat herrasväen edustajat, kabinetit sun muut. Kolmiosainen harmaa puku, kellonvitjat, monokkeli. Kiehtovaa. (Hän ei maininnut nallea ollenkaan. Heh heh. Mahtoiko huomatakaan?)

Eräs pieni ystäväni Ville on lähes koko ikänsä (1 - 5 -vuotiaana) ollut hulluna autoihin. En ole 5 - vuotiaalla nähnyt sellaista leluautojen määrää. Silti silmät syttyvät aina kun näkee uuden. Pikkuveljeni sen sijaan ei leikkinyt koskaan autoilla, vaikka tekniikka ja mekaniikka hänet lumosivat pienestä pitäen. Muutaman vuoden ikäisenä hän kiipesi tuolille ja kurkotti hyllystä ison tietosanakirjan pieniin käsiinsä. Ei hän osannut vielä lukea, mutta oli merkannut itselleen kohdan jossa oli WC-pöntön halkileikkaus. Isän piti aina viedä häntä kävelylle naapuritalojen hissejä tutkimaan, kun muut isät työntelivät jälkikasvuaan rattaissa hiekkalaatikoille. Yksilöt ovat erilaisia.

Näin minä yhden kerran veljeni kädessä muovisen leikkiauton, hänen istuessaan hiekkalaatikossa. Oikein hämmästyin, mutta sitten hän nosti auton silmiensä tasalle, painoi kuviteltua kameran nappia ja sanoi "klik". Hän meni opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun ja luki elektroniikkainsinööriksi. Insinööri oli hänelle antamamme lempinimi jo silloin kun hän oli pikkuinen.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

From Outer Space, Anyone?

2006-03-05T06:50:00.000+02:00

I POST IN ENGLISH ON SUNDAYS. - - - - - POSTAAN SUNNUNTAISIN ENGLANNIKSI.

It's great to have comments from all over the world. I've had recent visitors from Sweden and Australia, and I'm hoping for one from Canada today. But boy, will I fall off my chair if there's ever a visit from outer space.

Someone living in Australia just popped in my comments box yesterday, someone whose native language is Indonesian. Years ago I had a friend here in Finland, an Englishwoman, who left Finland for 6 months in order to see the world. She ended up in Indonesia where she had a romance with a guy whose job was to dive for pearls. It's the truth. I'm not pulling your leg. I swear! Well, She came back to Finland, but wasn't happy anymore with her old life, so one Boxing Day, some friends of hers, yours truly included, found ourselves at the airport saying goodbye to her. Off she went, to Indonesia, met a guy, got married, has three sons, teaches English... Can you hear me, Carolyn? We miss you. We miss all the others, too. All of our friends out there, wherever you are. But I have a feeling there are new acquaintances around the corner. Anyone from outer space? Do you speak English? (They all do in movies, you know.)

Kotini oudot esineet

2006-03-04T06:54:00.000+02:00

Vastaan Leonooran haasteeseen kertoa kotini oudoista esineistä (Katso Ikkunaiines).

Aloin piirustaa possuja 90 - luvulla, minkä seurauksena ystäväpiiriini levisi kuin humahtaen sikainnostus. Ennen pitkää kaverit ja oppilaat lahjoittivat minulle kilvan possuaiheisia tavaroita. Viime vuonna hankkiuduin eroon suuresta osasta, koska koti alkoi jo vaikuttaa sikalalta.

Porsaksia riittää silti vielä vaikkakaan ei silmänkantamattomiin. Oheisessa kuvassa keittiömme hyllyltä possu vaahtokylvyssä. Ostin samanlaisen ystävälleni Charlottalle, joka nimesi possunsa Lorenzoksi. Se sopi niin hyvin että tämäkin tottelee nimeä Lo REN zo.

Haastan kaikki halukkaat kertomaan omista oudoista koristeistaan tai esineistään.

FOR MY ENGLISH SPEAKING READERS: THIS IS A MEME. YOU'RE SUPPOSED TO TELL ABOUT STRANGE OBJECTS OR ORNAMENTS IN YOUR HOME.

Uusi Andrea Bocelli

2006-03-03T08:48:00.000+02:00

Istuin ystäväni Charlottan kanssa Mäkkärissä syömässä broilerisalaattia kun havahduimme kuuntelemaan tuttua lauluääntä; onko, onko, voiko se olla... mutta en minä tunne tätä kappaletta, vaikka minulla on tietääkseni kaikki Andrea Bocellin äänitteet. Kyllä se on hänen äänensä, la sua voce.

Sitten posti toi Stockmannin kanta-asiakkaan etuvihkosen, stamkundens förmåner, ja siellä se on. Jee! Hurraa! Evviva! Uusi cd, sivu 55, PA gi na cincuanta CIN que. Fan TAS ti co ! Merkkasin painotukset jotta innostuneet voivat lukea ääneen mukana eläytyen. Innostuuko kukaan enää nykyään mistään? Olenko outo lintu?

Kanta-asiakkaille 18,90, muille 22,90. Andr EE a Bo CEL li; A MOO re
Amore = rakkaus

Upeita ja koskettavia tulkintoja. Bländande och rörande tolknigar. Huomenna ostan omakseni.

Ruotsi / svenska

2006-03-02T09:48:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Löysin eilen mukavantuntuisen kaksikielisen blogin, suomi/ruotsi. Blogin nimi taisi olla Jaskan puutarha (och samma på svenska).

Kielitesti: Mitä on “Ruotsinlaiva” ruotsiksi?

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Mietteitä

2006-03-01T13:59:00.000+02:00

Tein pienen kävelylenkin ja kuuntelin vanhoja San Remon -lauluja Walkmanista vanhalta teipiltä. Nostalgiaa ilmassa. San Remo laulukilpailut ovet juuri meneillään Italiassa. On videoitu parina iltana Raiunolta, mutta ei olla vielä katseltu. Muistanpa senkin kun Eros Ramazzotti voitti nuorten sarjan San Remossa.

Tulin kävellessäni ajatelleeksi miten hankalaa olisi yrittää kirjoittaa blogia italiaksi ellei haluaisi antaa julki onko nainen vai mies. Joutuisi väistämään nelimuotoiset adjektiivit, koska ne paljastavat kirjoittajan heti. Olen iloinen = Sono allegra. Sillä selvä; olen nainen, koska käytin a-päätettä. Mies sanoisi Sono allegro. Kaksimuotoisista adjektiiveista ei olisi haittaa. Sekä naisille että miehille e-pääte. Olen onnellinen = Sono felice.

Parempi olla avoimesti sitä mitä on. Kun vaan ei ole sitä liikaa.

Aloita heti äläkä selitä

2006-03-01T08:40:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Annoin kerran eräälle henkilölle hyvän neuvon kieltenopiskeluun. Hän innostui siitä, mutta heitti sen samantien menemään. Kerron. miten se kävi.

Kielikurssilaisteni esimies Pertti toisteli usein sitä miten hän haaveili vielä oppivansa englantia, vaikka hän ei juuri silloin ehtinyt tulla kursseilleni mukaan. Jonain päivänä opettelisi englantia oikein kunnolla. Sitten kun on aikaa, siten kun kiireet hellittävät blaa blaa.

Sanoin hänelle painokkaasti: "Kuule, älä odottele parempaa aikaa. Ei sitä tule. Jos otat töihin mukaan, tai pistät kotona keittiön pöydälle jonkun vanhan enkun kirjasi ja alat siitä määrätietoisesti kerrata, vaikka vain yhden sanan päivässä, opintosi ALKAVAT, ja ETENEVÄT johonkin. Sinä aikana kun selität jonain päivänä alkavasi, ehtisit oppia YHDEN SANAN; huomenna TOISEN ja niin edelleen. Nyt kulutat sen energian väärään kohteeseen."

Airam syttyi! Taju heräsi. Hän alkoi innokkaasti laskea; Jos oppisin viikossa 7 sanaa, se tekisi kuukaudessa... Blaa blaa BLAAA! Ei hän aloittanut opiskelua silloinkaan, vaan alkoi selittää tuota.

Se siitä sitten.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Piirroksen syntyhistoria

2006-02-28T09:28:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Piirsin oheiset possut joskus vuonna 1993 tai aikaisemmin. Mainitun vuoden jälkeen siirryin pelkästään työelämän aikuiskouluttajaksi enkä enää opettanut ammatillisissa oppilaitoksessa. Possujen takana on pieni tarina jota muistelen sympatialla. Se liittyy yhden aikakauden loppuun koska kouluopetus oli erilaista kuin opetustyöni sen jälkeen.

Miehelläni ja minulla alkoi loma kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Opettajan hommassa minulle tapahtui yleensä niin että kun olin viimeiseen asti voimani pinnistänyt, loppukokeet pitänyt ja arvioinut sekä antanut opiskelijoille todistusten arvosanat ja hyvästellyt aina muutamat vuosikurssit, jouduin vastareaktioksi muutaman päivän burn out tilaan keräämään voimia.

Mieheni nousi innoissaan aamukuudelta aloittelemaan keittiöremonttia, ja olisi siinä huumassa halunnut että minäkin tulisin jo mukaan, enkä enää kello 7 makaisi sängyssä tuhlaamassa hyvää lomapäivää. Joku remonttiin liittyvä rima kädessään hän tuli herättelemään. Tökki leikillään kylkeen ja sanoi kuolemattoman sanan: RÖH!

Tuo nimenomainen piirros on siis valokuvan ja dokumentin sukua. Pistettyäni kuvan jokin aikaa sitten Kops-blogiini, sain Kiltin tytön blogin pitäjältä possuilleni nimekkeet Tökkijäpossu ja Nukkujapossu, ja parilta muulta kommentoijalta heidän näkemyksensä kun he katselivat kuvaa. Piirrokseni sai siinä uusia ulottuvuuksia. Ajattelin nyt vielä kertoa miten piirros syntyi.

Päivälliskeskustelu

2006-02-27T12:43:00.000+02:00

Ikkunaiines pisti ilmoille postauksen jossa meeminä kirjoitellaan siitä kenet kuusi historian henkilöä haluaisimme päivällisseuraksi. Iines esitti oman kiinnostavan listansa ja kertoi mitä Freudilta, Oscar Wildelta ja muilta kyselisi. Kiehtovaa luettavaa ja pohdiskeltavaa. Ehkäpä vielä teen itselleni oman listan.

Ikkunaiineksen pärettä lukiessani tein yhden havainnon itsestäni, nimittäin sen että eka reaktioni ei välttämättä olisi pelkästään haastatella heppuja, vaan kertoa heille nykymaailman tilasta, ilmiöistä ja ilmapiiristä. Kiiruhtaisin heti kertomaan Oscar Wildelle että nykyään hänen ei tarvitsisi joutua vankilaan homoudestaan. Päinvastoin hän saisi julkisesti ilmoittaa olevansa gay. (Kävin juuri Rajallani blogissa katsomassa videolta Jari Sillanpään TV-haastattelun.) Freudille tiedottaisin siitä miten psykiatria on kehittynyt, ja hyötynyt runsaasti hänen viitoittamasta tiestään, mutta luopunut monista teorioista, jotka eivät osoittautuneetkaan hedelmällisiksi. Mitä sanoisin Jeesukselle? En kai saisi sanotuksi mitään. Tuskin saisin syödyksikään mitään. Olisin vain haltioissani. Haluaisin kertoa millainen innoitus hän on ollut jälkipolville, mutta eiväthän siihen sanat riitä.

Sanoissa on voimaa

2006-02-27T07:25:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sanoissa on voimaa. Ajattelutapa ratkaisee.

Suomen ennennäkemättömän voittoisan pelaamisen loppupuolella Ruotsi pääsi hyvin niukasti kirimään voiton puolelle. Heillä on syytä olla tyytyväisiä kun yhden kerran pääsivät juuri ja juuri SUOMEN edelle. Nauttikoon nyt kun on tilaisuus. Ei tätä toista kertaa tapahdu! Suomi pelasi legendaarisesti.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Selviytymistarinoita

2006-02-27T07:07:00.000+02:00

Selviytymistarinoita esimerkiksi koulukiusaamisesta, voi lukea Positiivareitten kotisivuilta.

http://www.positiivarit.fi/aarteisto/onnistumisten%5Ftarinoita/

Katso myös sivulinkkini; Positiivarit.

Kuvanvapaus

2006-02-26T06:34:00.000+02:00

Sananvapauskeskusteluun lisää sanoo sanansa Anita Konkan sanat. Tuleepa mietittävää kun pohdittavaksi heitetään kuvanvapaus, piilotajunta, mystiikka, salailu - se miten alitajunta käsittelee kuvia ja symboleja. Niin ihmistä johdatellaan ja petetään silloinkin kun järki, sivistys ja oppineisuus hallitsevat pintaa. Joskus jopa tarkoituksella, kuten piilomainonnassa ja propagandassa. Tulipa taas lisää ajattelemista.

What’s that noise?

2006-02-26T06:12:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
I post in English on Sundays. / Postaan sunnuntaisin englanniksi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

We visited some friends and admired their paintings.

Yeah, And then there was this painting ... er ... how can I explain it? One could switch a light on, so the picture was lit. Moreover, one could turn the sound on. We could actually listen to the waterfalls ... er ... fall. Maybe there were birds singing. Fortunately the picture didn’t move. I honestly think that would have bee more than I could bear.

What great silence when we turned the painting off.!

Reminds me of an old joke. There’s this man who keeps hitting himself over the head with a hammer. People ask him why. He says: ‘cause it feels so good when I stop.”

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Virittäytyminen

2006-02-25T06:46:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Opetan tänään italiaa iltapäivällä. Koska en käytä italiaa joka päivä, aloitin virittäytymisen jo eilen pitämällä satelliitti-TV:n Raiunokanavaa sopivasti äänessä sekä kuuntelemalla NEK:iä ipodista kävelylenkillä. Luonnollisesti käyn läpi opetusmateriaalin ja suunnittelen tunnin ohjelman ennen kuin menen opettamaan.

Opiskelijani eivät useinkaan älyä virittäytyä kielitunneille. Minun on pitänyt opettaa heitä siihen. Kun kielikoulutan työpaikoilla, kurssilaisilla ei kiireisenä aikana oikein aina ole mahdollisuutta muuta kuin tupsahtaa suoraan tunnille sorvin äärestä. Usein kuitenkin lienee viitsimättömyydestä kiinni että ei valmistauduta sen enempää kuin että edellisenä iltana häthätää kyhätään kotitehtäväpaperiin jotain.

Valmistautumaton oppilas saattaa änkyttää, sönköttää ja tönköttää suurimman osan tunnista ja päästä vauhtiin vasta istunnon loppupuolella. Sanomattakin on selvää että hänen opiskelunsa on tehotonta ja muutkin joutuvat kärsimään. Ero on valtava kun sama ihminen saapuu paikalle valmistautuneena, vireänä ja opinhaluisena.

Kävin salsatanssin alkeet parhaan kykyni mukaan muutama vuosi sitten. Saavuin ajoissa paikalle, harjoittelin otsa hiessä suurella ilolla ja harrastuksella, pidin itselleni treenejä pitkin viikkoa ja saavuin aina seuraavalle tunnille valmistautuneena. Ei yhtään ainoaa poissaoloa koko kesänä ja syksynä jonka kurssia kesti. Opettaja, johon muuten olin tyytyväinen, aloitti tunnit aina myöhässä. Osa kurssilaisia saapui aina myöhässä. Kanssakurssilaiset eivät näyttäneet liikkuvan täydellä ponnistuksella tai harjoitelleen lainkaan tuntien ulkopuolella. Kyllä meillä aina hauskaa oli, ja opimme paljon, mutta... Sekin olisi voinut olla niin MIELETTÖMÄN paljon tehokkaampaa!

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kalluppi

2006-02-24T17:41:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tiedättehän miten ilmaisjakelulehdissä kysellään kadulla ohikulkijoilta gallupissa mielipiteitä yhteen jos toiseen kysymykseen? Mitä teet viikonloppuna? Katseletko kisoja? Aamulehden lukijat tuntevat Moro-liitteen. Minä olen juuri päässyt siihen tutustumaan.

Vieressä on auki sivun 2 Kalluppi: Syäks sää viä roileria?
Neljä haastateltua näyttää vastanneen suomeksi.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Parisuhdeviestintää

2006-02-24T06:50:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tämä on vitsi. Jotenkin silti todentuntuinen. Eikö ihmisten
välinen viestintä joskus olekin juuri tällaista? Nainen ei
sano, mies ei kysy. Tai päinvastoin. Ihminen olettaa kaiken-
laista, mutta ei kysy.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

MARTTA JA FRED

Olipa kerran kaveri jonka nimi oli sanotaan nyt vaikka Fred.
Ja hän tapaili Martta-nimistä tyttöä.. Hän pyysi Martan
kanssaan elokuviin ja heillä oli hyvin hauskaa. Parin päivän
päästä hän pyysi Martan ulos syömään, Martta suostui ja taas
heillä oli tosi kivaa.

He jatkoivat toistensa tapaamista säännöllisesti, ja jonkin
ajan kuluttua he eivät enää tapailleet muita kuin toisiaan.
Ja sitten, eräänä iltana kun he olivat ajamassa kotiin,
Martan mieleen juolahti eräs ajatus, ja sen enempää
ajattelematta hän sanoi sen ääneen: "oletko tullut
ajatelleeksi että juuri tänään on kulunut tasan kuusi
kuukautta siitä kun aloimme tavata toisiamme?"

Autossa on hiljaista. Martan mielestä se on hyvin kovaäänistä
hiljaisuutta.

Hän ajattelee: Vaivaakohan häntä se mitä sanoin..? Ehkä
suhteemme on hänen mielestään rajoittanut hänen elämäänsä,
ehkä hän ajattelee että yritän pakottaa häntä sitoutumaan
johonkin jota hän ei tahdo..tai ei ole valmis..

Ja Fred ajattelee: voi juku, kuusi kuukautta.

Ja Martta ajattelee: mutta hei, enhän minäkään ole varma
haluanko tällaista suhdetta. Joskus toivon että minulla olisi
vähän enemmän tilaa, niin että olisi aikaa ajatella haluanko
todellakin suhteemme kehittyvän siihen suuntaan että meistä
tulee koko ajan läheisempiä..tarkoitan, mihin me oikein
ollaan menossa? Aiotaanko me vaan jatkaa toistemme tapaamista
tällä tasolla ? Suunnistammeko kohti avioliittoa? Lapsia?
Koko elämä yhdessä? Olenko valmis senlaatuiseen sitoutumiseen?
Tunnenko minä edes tätä tyyppiä?

Ja Fred ajattelee: kuusi kuukautta, hmm se tarkoittaa siis
joo helmikuussa alettiin tapaileen eli heti sen jälkeen kun
auto tuli korjaamosta joo eli se tarkoittaa sitä ..voi pahus,
öljyt pitää taas vaihtaa!

Ja Martta jattelee: voi ei, nyt hän on ärtynyt, sen näkee
naamasta.

Ehkä minä tulkitsen häntä ihan väärin..ehkä hän haluaakin
enemmän suhteeltamme, enemmän läheisyyttä, enemmän
sitoutumista..ehkä hän on vaistonnut jo ennen minua, että
minulla on omat epäilykseni asiasta.. Niin, sitä sen täytyy
olla, siksi hän ei halua puhua omista tunteistaan.
Hän pelkää tulevansa hylätyksi..

Ja Fred ajattelee: pitää tutkituttaa voimassiirto vielä
uudestaan, v..tun väliäkö sillä on mitä ne mulkut sanoo, ohjaus
ei vieläkään ole kunnossa. Ja tällä kertaa on parempi olla
syyttämättä kylmää ilmaa, mitä v...tun kylmää ilmaa, siellä on
lämpöasteita, ja tää kosla kulkee kuin jäteauto ja mä maksoin
niille roistoille pari tonnia...

Ja Martta ajattelee: no nyt hän on vihainen. Enkä voi syyttää
häntä siitä. Minäkin olisin. Tunnen itseni niin syylliseksi,
kun pakotan hänet käymään tämän kaiken läpi. Mutta en voi sille
mitään, en ole varma tunteistani..

Ja Fred ajattelee: luultavasti ne sanoo että siinä on vain
puolen vuoden takuu..valopäät..

Ja Martta ajattelee: Ehkä olen liikaa idealisti, odotan
ritaria valkoisella hevosella, kun istun tässä tosi kivan
tyypin vieressä, jonkun jonka kanssa viihdyn, josta välitän,
joka välittää minusta..Ja joka on tuskissaan minun
itsekeskeisten koulutytön unelmieni takia..

Ja Fred ajattelee: Takuu? He haluavat takuun? Minä annan
heille takuut perkele ja työnnän ne sinne mihin aurinko ei
paista ikinä.

"Fred?", Martta samoo

"Mitä?", Fred sanoo säikähtäneenä.

"Ole kiltti äläkä kiduta itseäsi tällä tavalla",Martta sanoo
ja kyyneleet täyttävät hänen silmänsä, "ehkä minun ei olisi
koskaan pitänyt..voi luoja, tunnen itseni niin..."

"Mitä? ", Fred kysyy

"Minä olen ihan hullu",Martta nyyhkyttää," tarkoitan, tiedän
ettei ole mitään ritareita. Minä tosiaan tiedän sen. Ei ole
ritaria eikä hevosta."

"Ei ole hevosta..?", Fred sanoo

"Sinun mielestäsi olen ihan hullu, vai kuinka", Martta sanoo

"No et", sanoo Fred iloisena siitä että vihdoinkin voi
vastata kysymykseen jonka ymmärtää.

"Se on vaan.. siis..tarkoitan että minä tarvitsen lisää
aikaa", Martta sanoo

(seuraa 15 sekunnin tauko, jonka aikana Fred, ajatellen niin
nopeasti kuin osaa, yrittää miettiä turvallista vastausta.
Vihdoin hän päätyy omasta mielestään sopivaan vastaukseen.)
"Niin", hän sanoo

Martta, syvästi liikuttuneena koskettaa hänen kättään.
"Voi Fred, oletko todellakin sitä mieltä?"

"Mitä mieltä?" Fred kysyy

"Sitä mieltä ajasta", Martta sanoo

"Ai siitä, joo", Fred sanoo.

Martta kääntää katseensa kohti Frediä ja tuijottaa syvälle
hänen silmiinsä, ja Fred tuntee olonsa epämukavaksi kun ei
tiedä mitä Martta sanoo seuraavaksi varsinkin jos se koskee
hevosia...

Vihdoin Martta puhuu. "Kiitos Fred", hän sanoo.

"Kiitos itsellesi", Fred vastaa.

Sitten hän vie Martan kotiin. Martta makaa sängyllään,
kidutettu sielu ja nyyhkyttää aamunkoittoon asti. Fred
puolestaan menee kotiin, pistää pari nakkia mikroon, avaa
oluttölkin ja television ja riemastuu huomatessaan
lätkämatsin vielä jatkuvan. Joku pieni ääni takaraivossa
vihjailee hänelle, että autossa tapahtui jotain enemmänkin,
mutta hän on melko varma ettei pystyisi sitä ymmärtämään
joten parempi olla ajattelematta sitä.

Seuraavana päivänä Martta soittaa läheisimmälle ystävälleen,
tai ehkä kahdellekin ja he puhuvat tilanteesta vaivaiset kuusi
tuntia. Kaikki tuskalliset yksityiskohdat, analysoidaan mitä
minä sanoin ja mitä hän sanoi ja kaikki ilmeet, eleet,
piilomerkitykset yhä uudestaan ja uudestaan. Tätä jatketaan
päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukausia..Eikä
lopputulos koskaan kuitenkaan selviä. Toisaalta he eivät
myöskään kyllästy aiheeseen..

Fred puolestaan, kun on pelaamassa futista kaverinsa kanssa
joka myös tuntee Martan, pysähtyy kerran kesken pelin ja
kysyy: Bill, tiedätkö onko Martalla joskus ollut hevonen..?

Kevät tulee

2006-02-23T06:42:00.000+02:00

Kuusenkerkkä bloggari on ollut jo jonkin aikaa istutuspuuhissa. Innokkaimmat puutarhurit haaveilevat näinä päivinä kevään tulosta ja valmistautuvat. Eilen ihailin nautinnollisesti hankia ja auringonpaisteessa kimaltavia jääpuikkoja ja jäähelmiä, joista helmikuu on saanut nimensä, jos on uskominen italiankielisen Ruggi a Turku bloginpitäjän suomalaisten kuukausien nimiä käsittelevää postausta. Kevään ja kesän ajatteleminen virkistää myös, minkä totesin Kuusenkerkässä käyskennellessäni. Minä pidän ihan kaikista vuodenajoista.

Kevät tulee. Kohta kylvetetään ruohoa ja istutetaan taimenia.

Putoamisunet sun muut

2006-02-22T17:52:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Unista juttua sekä hyviä kommentteja Kops blogissa pari päivää sitten.

En itse näe mitään kiinnostavia unia, mutta kuulen englannin keskustelutunneilla opiskelijoiltani heidän unistaan uskomattomia juttuja. Meillä oli kerran puhetta klassisista lentämis- ja putoamisunista. (Flying dreams, falling dreams) Kaikki totesivat sen unikirjoissakin esiintyvän faktan että ihminen ei unessa koskaan putoa loppuun vaan herää ennen maahan osumista (before the impact).

Kävikin yllättäen ilmi että muuan Jussi uneksi toistuvasti putoavansa katolta ja tuli maahan että jymähti! Lienevätkö teknikot eri maata kuin tavalliset ihmiset? Kyllä se Jussi jonkin sortin teknikko tai insinööri oli.

Jossain toisessa ryhmässä Päivi kertoi lukeneensa unikirjasta että ihminen ei näe omaa kättään unessa. Hänen sanojensa mukaan pitää olla joku "yli-ihminen" ennen kuin näkee kätensä. Muistan teini-ikäisenä nähneeni kauheaa unta siitä miten katsoin kättäni ja siinä oli kuusi sormea.

Onko muitakin jotka ovat unessa pudonneet katolta maahan asti tai nähneet kätensä?
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Lakkoja

2006-02-22T06:09:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Eipä ole suomen kielikään helppoa. Menin kerran yhteen opetuspaikkaani. Sinne saapuessani yhtä käytävää pitkin kävellessäni kuljin kahden ihmisen ohi, joiden puheesta erotin sanan "lakkoja". Oletin heidän puhuvan VR:n junalakosta koska sellainen oli juuri meneillään.

No sitten kuulinkin lisää "pitää tilata lakkoja". Ei siis ollutkaan kyseessä "lakko", vaan "lakka" eli "suomuurain" eli "hilla", englanniksi cloudberry eli pilvimarja, pilvimäisen muodon vuoksi epäilemättä. Ahaa! Selkis. Kunhan saa irtosanaan lauseyhteyden, se selviää oitis. Hyvä tunne oivaltaa asia.

Niin paitsi että tuo opetuspaikkani oli kosmetologikoulu, ja käytävällä ohittamani naiset puhuivat kynsilakkojen tilaamisesta! Kun lakkaa satamasta, pitää mennä hakemaan lakkaa satamasta.

Lauseyhteys ei aina riitä. Joskus pitää saada isompi asiayhteys.

Strikes, cloudberries, nail polishes. Tuota juttua ei voi kääntää englanniksi.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Hurmaavia häkkyröitä

2006-02-21T12:37:00.000+02:00

Lentävä juusto on postannut katsottavaa Rovaniemen taiteellisesta maisemasta, ja antanut oivallisia kommentteja ja näkökohtia asiaan. Harvoin olen joutunut katumaan Lentävässä juustossa käymistä, itse asiassa pyörein luvuin 0 kertaa.

Pikkukaupassa

2006-02-21T11:00:00.000+02:00

Kuin olisi ulkomailla käynyt... Astuimme sisään pienenpieneen Orient herkkukauppaan Helsingin Itäkeskuksessa. Sinne mahtuu pari seinällistä eksoottisia idän syötäviä. Omistaja itse, iranilainen Reza, palveli meitä. Toivotimme sob be kheir ja kysyimme che tori? Tunnelma nousi heti. Mukavan ilmapiirin vallitessa ostimme 5 kilon pussin jasmiiniriisiä, cashewpähkinöitä, kuivattuja soijapapuja, viikunoita ja tuoreita taateleita.

Juttelimme kuulumisia suomeksi, mutta sinne tänne persiankielisiä sanoja sirotellen. Kertoilimme siitä kun olimme kyläilemässä yhteisillä iranilaisille tuttavillamme pari lauantaita sitten ja siellä tutustuimme kuivattuihin soijapapuihin. Pari ulkomaalaisen näköistä asiakasta astui sisään emmekä voineetkaan jatkaa juttelua, mutta heitin vielä mukaan sanan takhfiff, joka merkitsee alennus Rezan käsitellessä laskukonetta. Hän sanoi että oli juuri laskemassa meille alennusta. (Teepä sama City Marketin kassalla.)

Mikä nautinto tuollainen sosiaalinen osto-myyntitilanne voikaan olla! Yksinäisille ihmisille voisi olla ideaa käydä pikkukaupoissa hiljaisina aikoina. Me kyläilimme runsas viikko sitten perheessä johon tutustuimme viime keväänä käydessämme Malmilla mainitsemani Rezan kakkoskaupassa. Perhe oli muutaman kuukauden töissä siinä liikkeessä ennen kuin se suljettiin. Voinpa kertoa että kävin siellä ahkerasti persiaa oppimassa ja mukaviin iranilaisiin tutustumassa. Ystäviä voi löytää mistä tahansa, vaikka eivät he tietenkään ystäviä ole vielä ekalla tapaamisella.

Miten kaikki elämämme ystävät ovat tulleet elämäämme ja ystäviksemme?

Koulukiusaamisesta

2006-02-20T05:02:00.000+02:00

Inhottavaan riesaan, koulukiusaamiseen, on keksitty tukioppilastoiminnan lisäksi parempi keino, koulusovittelija. Perjantain 17. helmikuuta Hesari, sivu C7, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton kokeilusta kuudessa tamperelaiskoulussa. 16 oppilasta on koulutettu sovittelijoiksi. Jäämme odottelemaan miten kokeilu onnistuu ja etenee. Jo oli aikakin että joku keksi jotain!

USA:ssa TV-psykologi Dr Phil ja hänen poikansa ovat uurastaneet saman laajan ongelman poistamiseksi kouluissa. Nostan hattua niin korkealle kuin yletyn!

Sanon taas kerran että ihmissuhdeasioita pitäisi opettaa jo kouluissa. Todettakoon tähän päälle että kyllä kouluissa jo opetetaankin elämäntaitoa, kansainvälisyyttä ynnä muuta. Kärsivällisyyteni ei vaan joskus riitä kun totean miten ihan suotta ihmiset kituvat työpaikoilla henkilösuhteiden tulehduttua eivätkä osaa kommunikoimalla selvittää tilanteita, joihin ei alunperinkään ajaduttaisi jos osattaisiin kommunikoida.

Miten isät ja äidit osaavat auttaa koulukiusattua lastaan jos ovat itse olleet koulukiusattuja tai jos ovat työpaikkakiusattuja? Siinäpä ajatus ajateltavaksi.

Sunday is a Fun day

2006-02-19T09:04:00.000+02:00

I post in English on Sundays. Postaan sunnuntaisin englanniksi.

Contemporary Art

2006-02-19T08:57:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I talked about contemporary art in yesterday’s post. When you listen to people talk, there’s always the question: “Is this art?” And there’s always the view that it’s but rubbish.

I haven’t seen ARS 06 yet, but I do remember ARS 95 vividly, because it was at that exhibiton that it dawned on me how fascinating contemporary art actually could be. Quite a few of the artists used their work as a political statement. It was then and there I saw how art was able to stir up conversation on current affairs. Was that why it was called contemporary? Through the conversation and through other people’s eyes, one was able to see more sides to it than one could alone. Albeit that it spoiled a few works of art for me. I thought I saw something magnificent in a particular piece of work, but after learning what it was called, or what the idea behind it was, it was gone. It worked the other way, too. I only appreciated someone’s art when they told me what it was all about. An example of the latter was some chunks of stone on the floor. When I read in the catalogue that the artist was interested in history and liked to depict ancient ruins, I could immediately see Forum Romanum, and that the material was marble.

There were nearly 100 pieces there, of which I found some 10 or 20 absolutely revolting, and I liked or loved only a dozen , just to give you an idea of the degree of my devotion. Contemporary art still doesn’t speak to me. Or if if does, I don’t listen. Not often.

Connesseurs see more than laypeople, I suppose, but on the other hand, perhaps a child sees more than experts. In any case, there’s more to art than meets the eye. And beauty is definitely in the eye of the beholder.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Miten taide välittyy yleisölle

2006-02-18T07:46:00.000+02:00

Jatkan eilen avaamaani keskustelua nykytaiteesta. Taidetta voi ajatella viestintänä taiteilijan ja yleisön välillä. Jokainen meistä katsoo taideteosta eri tavalla. Jokaiselle tulee jokin ajatus, tunnereaktio, mielleyhtymä. Ei ole kovinkaan todennäköistä että katsoja siinä näkisi sitä mitä taiteilija tahtoo sanoa. Jos taiteilija nyt ylipäätään mitään teoksella haluaa sanoa. Ei luominen aina lähde siitä että otetaan selkeä tavoite ja sitten vaan sorvataan veistos ja voilà! "Joo, juuri tähän pyrinkin kun aloitin."

Taidenäyttelyssä kävijän kannalta voi tapahtua näin: Kävijä katsoo teosta, näkee siinä esimerkiksi mielikuvitusmaiseman vieraalla planeetalla, kuten minä näin ARS 95:ssä. Luin selostuksen. Taiteilijapariskunta oli kussut lumeen ja muoteilla ottanut "taiteen" esiin kohokuvioiseksi teokseksi. Ojentakaa näppylähanskat, pliis. Ja lapio. Minun taide-elämykseni haihtui siinä paikassa. Teos oli edelleenkin kaunis, mutta joku "tieto lisää tuskaa" ilmiö pilasi sen minulta. Joku toinen saattoi edelleenkin nauttia luomuksesta. Kuten irlantilainen sananlasku sanoo: Kauneus on katsojan silmässä. Iltakajo kirjoitteli ärhäkkään tyyliinsä postauksen nykytaiteesta joulukuussa. Hyvä esimerkki siitä miten tieto ei suinkaan lisää tuskaa, vaan tieto lisää tietoa ja poistaa turhat harhakuvitelmat ja sinisilmäisyyden.

Vielä toisinpäitinen esimerkki ARS 95:sta. Katsoin yhtä teosta enkä nähnyt siinä kuin outoja möhkäleitä. Kun sain tiedon että taiteilijaa kiinnosti Rooman historia ja muinaiset rauniot, teos avautui minulle aivan uudella tavalla. Siinä oli marmoria ja jäänteitä Rooman vallan suuruudesta. Kuvittelin Cesaria ja Brutusta käyskentelemässä pylväiköissä. Muistelin ensimmäistä lukemaani Shakespearen näytelmää Julius Caesar ja englannin opintojeni alkua yliopistossa.

Taiteesta keskusteleminen on avain monipuoliseen näkemykseen. Kukin muodostaa oman näkemyksenä. Ajatustenvapaus on todellista. Sananvapaus ei läheskään aina ole todellista vapautta, kuten olemme huomanneet. Makuasioista ei voi kiistellä, sanotaan, mutta väitän että näkemyksien ja mielipiteiden vaihto ja oikeanlainen väittely ovat antoisia.

Kritiikki voi kertoa kriitikosta itsestään huomattavasti enemmän kuin hänen kritisoimastaan taideteoksesta.

Maapähkinä

2006-02-17T07:51:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Leonoora matkaa tänään junalla kotoaan Helsinkiin. Todella huomaavaista ilmoittaa olevansa poissa blogista. Vakiolukijat eivät joudu ihmettelemään ja lähettämään etsintäpartiota.

Luonoora lupailee raporttia palattuaan. Toivoisin saavani lukea Kiasmasta, jonka läpi hän arvelee ehtivänsä juosta. En ole huomannut että bloggarit olisivat kirjoittaneet Kiasmasta ja tästä meneillään olevasta ARS 06 näyttelystä.

Kävin ARS 95 näyttelyssä vuosia sitten. Siihen asti olin pitänyt nykytaidetta roskana. Kun tajusin taiteilijat ja heidän teoksensa kannanottoina ja keskustelun herättäjinä, innostuin suuresti nykytaiteesta. Ostin kirjan jossa teoksia ja kunkin taiteilijan sanomaa selitettiin. Teokset näyttivät sen jälkeen aivan erilaisilta. ARS 95:ssa käyneet muistavat Portia Munsonin tilateoksen eli installaation jossa pöydällä oli satoja pinkkejä esineitä ja inhan pesukoneteoksen jossa taiteilijan eritteet pyörivät. Kuvotuksen ja ällön taidemateriaalin ohella näyttelyssä oli upeita aarteita. Mediakohu vain tuntui kuohuvan noiden ärsyttävien ja pahennusta herättävien esitysten ympärillä.

Muistan näyttelystä marmoritöitä joista itselleni tuli mieleen leipominen ja Forum Romanum. Myös muistan jättiläismäisen läpinäkyvän maapähkinän. Jälkimmäisestä tuli mieleen lapsuuden ajan siirtomaatavarakauppa Vikkula Tampereelta ja pähkinät joita löytyi kaksi pitkulaisen kuoren sisältä. Nykyäänhän ostamme valmiiksi kuoresta otetut pähkinät muovipussissa, mutta kai niitä jostain vielä saa omissa roskaavissa kuorissaan, joita on nautinto tunnustella, painella ja avata poksauttaen. Yhdistän tuon muiston mielessäni Aku Ankkoihin ja Tikuun ja Takuun.

Minun ei olisi pitänyt siellä näyttelyssä lukea ihanan maapähkinän nimikylttiä. Se oli nimittäin "Alaston nainen". Pähkinä, jonka muusikko voisi kitaranakin nähdä, olikin naisvartalo. Petyin, mutta päätin suggeroida tuon muiston mielessäni maapähkinäksi ja nauttia nykytaiteesta. Suggerointi on avain parempaan elämään. Blogeista Katkeilevaa ajatusvirtaa ja Kiltin tytön blogi voi lukea lisää aiheesta suggerointi.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tony ja näkymätön mies

2006-02-16T17:12:00.000+02:00

Tony intoutui kirjoittamaan kelloistaan, Näkymättömän miehen kellosta, Ritari Ässän... äh, mutta menkää itse lukemaan. Se kannattaa. Sitä edeltävässä kirjoituksessa voi tehdä auratestin jos haluaa, mutta varoitan - kysymyksiä on niin monta että olisin luovuttanut ellen jo olisi ehtinyt puoleenväliin, ja ajatellut että ei enää siinä vaiheessa kannattanut lopettaa. Osa kysymyksistä oli huonosti asetettuja. Tuli mieleen vanhat monivalintaiset kielikoekysymykset; Onko tosi vai epätosi väite että ei ole niin että he eivät kuulu suuntauksen vastustajiin? What? Päätä huimaa...

Kello ja kalenteri

2006-02-16T08:46:00.000+02:00

Look at my watches but don't watch my watches for too long. You'll be wasting your time.

Mitä teet aamulla ihan ensimmäiseksi silmät avattuasi? Eiköhän meistä jokainen katso ensimmäiseksi kelloa.

What time is it? What day is it? What date is it?

Herätyskello, liukuva työaika, yötyöt, aamuvuoro, lukujärjestys, aikataulut...

Kelloja on joka paikassa. Silti ne samat ihmiset myöhästyvät aina kokouksista, oppitunneilta, treffeiltä.

Minulla on rannekello joka lähtöön pukeutumisen ja tyylin mukaan, kuten kuvasta näkyy. Today I'm wearing the one with the black strap and the big face. I don't really need to know the time, because today I work from home. And yet, I keep checking what time it is. Why do I do that?

Monet eivät enää käytä rannekelloa koska kännykkä näyttää ajan. Viisarit eivät viuhdo digitaalisessa näytössä. Kun isompi osoitin on ylhäällä ja pienempi ysissä, kello on yhdeksän. 09.00. Ja helmikuussa 28, paitsi karkausvuosina.

Huumorintaju

2006-02-15T12:52:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Taas kerran tehtiin tutkimus siitä mitä piirteitä ihmiset arvostavat vastakkaisessa sukupuolessa valitessaan itselleen elämänkumppania. Huumorintaju kuuluu sekä naisten että miesten toivelistalle kumppanin suhteen, mutta sillä erotuksella että naiset pitävät miehistä jotka saavat heidät nauramaan, miehet puolestaan pitävät naisista, jotka nauravat heidän vitseilleen.

Toisin sanoen, jos haluat onnistuneen parisuhteen, tuota kannattaisi ehkä pohtia.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sense of Humour

2006-02-15T12:35:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Once again, the results of a study showed, that men and women both find a sense of humour to be one of he most appreciated qualities in the oposite sex, when choosing their life partner. And once again, we discover that while women love men who make them laugh, men love women who laugh at their jokes.

In other words, if you want your relationships work, you might want to think about that.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Happy Valentine

2006-02-14T13:56:00.000+02:00

Ystävänpäivänä on hyvä mietiskellä ystävyyttä. Millainen on hyvä ystävä? Kuka on paras ystäväni? Onko koira ihmisen paras ystävä? Millaiset pääsyvaatimukset ihmisillä on minun ystäväkseni? Pääseekö kuka tahansa? Voiko itse olla itsensä paras ystävä? Asiat ovat hienosti jos on naimisissa parhaan kaverinsa kanssa. Tai jos elämänkumppanini on paras ystäväni. Ketkä ovat todellisia ystäviä? Ketkä vain tuttavia? Voiko olla sellaisen ihmisen ystävä jota ei ole tavannut kuin netissä? Onko ystävyys henkinen vai fyysinen asia? Mitä se sielujen sympatia on? Ooks mun kaveri?

Mikki ja Hessu. Fred and Ginger. Calvin and Hobbes. Laurel and Hardy. Tiku ja Taku, Simon & Garfunkel... Keitä muita?

Siilit

2006-02-13T16:09:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Pidätkö siileistä? Jos pidät mene käymään blogissa nimeltä Siilimys

Siili on englanniksi a hedgehog.
A hedge = pensasaita
A hog = miespuolinen sika eli karju

siilitukka = a crewcut

Italiaksi siili on il riccio; ääntäminen /ritsho/ = kihara

Ranskaksi le hérisson

Espanjaksi el erizo

Saksaksi der Igel

Ruotsiksi en igelkott
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Blogien nimet

2006-02-13T05:14:00.000+02:00

Mina von Münchausen - tyylikäs ja iskevä nimi blogille - puhuu blogien nimistä ja ottaa esille saman mitä minäkin olen miettinyt: Mistä jännät bloginimet ovat peräisin?Onko niillä joku kiva syntyhistoria? Kerron omani, ja haastan muita tekemään saman.

Kun halusin perustaa kieltenopen blogin ja siinä tarkoituksessa katsastin muita, lähes eka vastaantuleva oli Bloggerissa italialainen Pillola Rossa. Joku italialainen oli aloittanut, mutta kun ei saanut kommentteja heti muutamien ekojen postausten jälkeen, päättikin kirjoittaa kirjan ja häipyi takavasemmalle. (Niinkuin hänellä olisi siihen enemmän kärsivällisyyttä!)

Siitä italian kielestä minulla syttyi idealamppu ja nimi Maestra, joka merkitsee yksinkertaisesti "opettaja" italiaksi. Lähinnä peruskoulun opettaja, mutta ei se minua haittaa. Olen joskus opettanut sijaisena peruskoulussakin, ja lukiossa. Nykyään olen ainoastaan aikuiskouluttaja, mutta millainen bloginimi olisi Aikuiskouluttaja Rita? hän kysyy - ja vastaa: tylsä

Blogin ulkoasuksi valitsin saman kuin Pillola Rossa. Se miellytti minua.

Seuraaviin kuulisin mielelläni bloginpitäjien omia selityksiä: Iltakajo, Minh, Lentävä juusto, SusuPetal, Viidakonsanontoja, Diletantin päivällinen, Sun äitis, Pagistaan... ja itse asiassa olisi kiehtovaa lukea siitä miten ihan kenen tahansa blogi syntyi ja nimi näki päivänvalon!

Iranian food

2006-02-12T08:51:00.000+02:00

Khub bud! It was good! Kheili merci. Many thanks.

Visiting Iranian friends

2006-02-12T08:35:00.000+02:00

We visited our Iranian friends. What a great shambe (Saturday) it was! The mother of the family had made Iranian nun (bread) for us to taste, and together with the youngest dokhtar (daughter) she had cooked a delicious meal. Berenj (rice) with a bit of saffron, broccoli, kebab, salad and dried zereshk, which tasted like red currants.

All through the afternoon we kept on laughing, talking, eating dried soy beans, dried sunflower seeds, drinking chai (tea), ghahve (coffee), biscuitha (biscuits), playing a tombak (drum) and watching a family wedding video - it was incredible waching the ceremonies from last summer in Iran, and seeing several people we know, over there, in that faraway country.

Our Iranian friends wouldn’t be our friends had I not walked into the small Oriental shop in Helsinki were they worked last March and asked one of the daughters where they came from. She said Iran, I said Farsi baladi? (You speak Persian?) and that was the beginning of a beautiful friendship. I already knew some words and phrases in Persian. and now that the opportunity presented itself, I bought a ketab-e Farsi (a book) with two cd’s, a grammar book and a phrase book. It is really great studying a zabun (language) when you can use it with somebody.

What a wonderful feeling to spend time with friends, without a care in the world, speaking Finnish and Farsi, making the funniest mistakes, and laughing our heads off. In the evening We drove home through snow covered landscapes with a full moon in the sky. I feel I have charged my batteries with lots and lots of positive energy.
ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Iranilaisten ystävieni kanssa ilakoidessani tulin taas ajatelleeksi suomalaisten pitkää raskasta kasvatusperintöä; Itku pitkästä ilosta, ei, älä, ei siitä mitään tule... Ulkomaalaisten ystävieni kanssa en ole sellaiseen koskaan törmännyt. Kirjoittelin Kops blogiin juttua optimismista ja pessimismistä, ja on sain jo pari hyvää kommentaattoriakin keskustelemaan asiasta. Lisää mahtuu. Optimismi

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Älkää sitten dokatko liikaa

2006-02-11T07:41:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Olen vuosikaudet kulkenut yrityksissä kouluttamassa väkeä. Vahtimestari tai aulaemäntä on se henkilö jonka kanssa tavallisesti vaihdan muutaman sanan saapuessani ja lähtiessäni. Kerran viikossa käydessä tulee kontaktien kanssa tutuksi ja small talk muuttuu big talkiksi. Olin yhdessä suuressa firmassa käynyt jonkin aikaa ja aina tyylikäs vahtimestari oli minua tervehtinyt ja hyvästellyt aina kohteliaasti ja asiallisesti. Asiallisen ja arvokkaan näköisenä itsekin työasioissa liikuin.

Suhteemme nousi uudelle tasolle kun hän yllättäen eräänä perjantai-iltapäivänä heitti minulle sanat: Älä sitten dokaa liikaa viikonloppuna! Nauroimme ja siitä eteenpäin tuo oli vakiotoivotuksemme.

Rakkaat vakiolukijani, ottakaa tämä siinä hengessä jossa se on teille tarkoitettu, eli haluan tulla teitä lähemmäksi tuttavallisella toivotuksella, en niinkään korostaa sen asiasisältöä:

Älkää sitten dokatko liikaa viikonloppuna!

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Cactus

2006-02-10T10:27:00.000+02:00

Latina on kuollut kieli, sanotaan. Kyllä se vielä englannin lainasanoissa hyvinkin elää. Noita -us päätteisiä kuten cactus on aika monta. Tieteellisessä kielenkäytössä taivutetaankin latinan mallin mukaan. Monikko on cacti. /käktai/

Antaa John Waynen silti vielä sanoa cactuses kun hän ratsastelee Clintin kanssa autiomaassa. Kaktuksen piikki pistäköön minua jos menen karsimaan kielioppivirheitä kuten kaksoisnegaatiot: I don't know nothing. Hehän ovat John ja Clint!

Parempi maailma

2006-02-09T09:35:00.000+02:00

Löysin jotain itseeni vetoavaa blogista Heja Sverige

Se on muutenkin mukava blogi, jossa käydessäni voin silmäillä Dagens Nyheter sivulinkistä, mutta nyt siellä oli sydämeeni vetoavaa asiaa siitä mitä yksi ihminen voi tehdä maailman hyväksi. Heja Sverigen postaus kertoo tarkemmin.

Tässä linkki siellä mainitun iranilaisen maailmanparantajan blogiin: Iran

Olen menossa lauantaina kyläilemään iranilaisen ystäväperheen luokse. Kirjoitus nuoresta iranilaisesta bloggaajasta Kanadassa kosketti minua monella tavalla. Jos nyt ketä sattuu kiinnostamaan niin ystäväni eivät ole muslimeja, vaan bahai-uskonnon piirissä.

Murskaava kritiikki

2006-02-09T07:19:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Luin joitakin viikkoja sitten Vartti-lehdestä kirjoituksen jossa laulajatar Shakira haukuttiin ja halvennettiin maan rakoon. Minulla on hänen levyjään ja pidän hänestä. On laulajia joista en pidä, mutta en tunne mitään tarvetta ketään lannistaa ja latistaa maan rakoon. Onko tämä sitä kuuluisaa lehdistön sananvapautta että kriitikko valitsee yhden ihmisen, jonka julkisesti haukkuu maanrakoon. Onko kriitikon pyhä tehtävä pelastaa maailma roskalta?

Ne jotka julkaisevat kirjallisia hengentuotteitaan, odottavat kritiikkikirjoittajien palautetta toivoen ja peläten. Samoin esiintyvät taiteilijat, kuvataiteilijat ja niin edelleen. Kritiikki voi musertaa ja lyödä maahan.

Voisiko joku valistaa minua? Millaiset säännöt, jos mitkään, pätevät kun arvostellaan jonkun kirja, taideteos tai musiikillinen teos? Onko siinä sijaa toisen ihmisen työn kunnioitukselle? Onko olemassa mitään sääntöjä tai ohjenuoria toisten töiden ruotimiseen? Millä saamme kritiikin terveemmälle pohjalle?
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sananvapaudesta

2006-02-08T15:43:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Sananvapaus on kovasti mietityttänyt ja puhututtanut ihmisiä. Siellä täällä esitetään varmoja mielipiteitä asiasta, joka on niinkin moniulotteinen ja monitahoinen.

Kävelin 8-vuotiaan lapsikaverini kanssa koulun pihan ohi. Muutaman koulupojan ja -tytön ryhmässä yksi tyttö selosti kuuluvalla äänellä jotain niin törkeää juttua että en olisi sellaista edes naisporukassa, saati sitten sekalaisessa seurueessa ottanut puheeksi. Toivoin hartaasti että pikku kaverini ei kuunnellut. Vielä hartaammin toivoin että hän ei pyytäisi minua selittämään anatomioita ja fysiologioita tarkemmin. Ei vaikuttanut kuulleen.

Ei sananvapaus sitä ole että mitä tahansa saa kailottaa missä tahansa kenen tahansa seurassa. Kun viestinnässä on lähettäjä ja vastaanottaja, tarvitaan jonkinlainen keskinäinen kunnioitus ja toisen ihmisen huomioon ottaminen. Vapaus tuo mukanaan myös vastuun.

Ajatteleeko kukaan lehdistön sananvapaudesta paasatessaan että lapsetkin lukevat lehtiä ja otsikoita?
ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Ryhmät ja roolit

2006-02-08T08:36:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Lukaisin aamunavaukseksi Tiina Kaarelan blogista lastun otsikolla Millainen ryhmätyöntekijä olet?

Tuli paljon miettimistä ryhmistä ja ohjaajista. Olen ollut ties minkämoisissa ryhmissä ja tiimeissä. Kieltenopettajana tietenkin ryhmien ohjaajana, mutta koulutuksessa ja opiskelussa myös ryhmien jäsenenä.

Johtotähtenä tulisi pitää ryhmän tavoitetta ja miten siihen parhaiten päästään, oli sitten kyseessä työprojekti, opintosuoritus, kriisiterapia. Juttua edistää hyvä johtaja, opettaja tai ohjaaja. Se millainen tunnelma saadaan aikaiseksi on hyvin ratkaisevaa. Osallistujien yhteistyöhalukkuus on selvästi edistävä tekijä.

Hidastaviksi tekijöiksi listaisin epävarman tai liian hallitsevan vetäjän, sen että on yksikin torjuva osallistuja, joka ottaa asiakseen vastustaa kaikkea. aneemiset osallistujat jotka eivät halua alunperinkään osallistua, sen että jotkut eksyvät varsinaisesta tavoitteesta ja keskittävät energiansa esimerkiksi häiritseviksi kokemiensa ryhmänjäsenten luonteeseen.

Opiskeluajalta muistan sen kun opiskelijat jaettiin ryhmiin ja annettiin tehtävä mutta ryhmällä ei ollut vetäjää. Noissa tilanteissa lähdettiin annetun tehtävän pohjalta suunnittelemaan mitä tehdään ja miten toimitaan. Joku taisi aina nousta ryhmän vetäjäksi. Ryhmätyöt piti lopuksi esittää kaikkien edessä ja siihenkin joku yksilö nousi tai nostettiin. Osa ei olisi mistään hinnasta suostunut yleisön eteen.

Täytyy mennä. Yksityisoppilas saapuu kohta. Meistä on muodostunut toimiva tiimi. Hyvä fiilis, nauramme paljon, vuorovaikutus toimii, autamme toisiamme ja kuljemme samaa päämäärää kohti. eli hänen kielitaitoansa. Homma etenee vauhdilla koska mukaudun hänen kykyihinsä ja toimin hänen lähtökohdistaan. Hän on motivoitunut koska tarvitsee englantia työssään. Minä olen motivoitunut koska opettaminen on elämäntehtäväni ja tunnen että minua tarvitaan.

Saluti da Roma

2006-02-07T12:49:00.000+02:00

Jura Jukola osti Roomasta hienon firenzeläisen salkun jonka kuvan pisti blogiinsa. Minulle tuli siitä mieleen oma suomalaiselta kirpparilta ostamani salkku, jonka sen minulle myynyt tyttö kertoi ostaneensa Roomasta.

Ecco eli voilà eli kas tässä!

Kuuntelemisen vaikeudesta

2006-02-07T09:36:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Lukiossa koin vaikeaksi kuunnella paria opettajaa, vaikka he puhuivat hyvin. Hissan ope keinui kannoillaan hyppyyttäen samalla karttakeppiä poikittain kämmenillään, ja psykan ope käveli luokan edessä edestakaisin, edestakaisin. Huomio kiintyi pakostakin liikkeeseen eikä käsiteltävään asiaan. Jumppamaikalla oli tapana hymyillä meitä haukkuessaan, enkä oikein voinut keskittyä hänen sanoihinsa kun vaivasin päätäni sillä hymyllä.

Tosenlainen vaikeus on jos ei saa toisen ihmisen puheesta helposti selvää. Silloin kuunteleminen ei tietenkään luonnistu. Epäselvä puhetapa, huono ulosanti, se että henkilö puhuu vierasta kieltä jota ei hallitse, tai puhuu minulle outoa murretta - se rasittaa, ja vaikeuttaa kommunikointia.

Toisinaan asia hukkuu kun kuulija joutuu altistumaan jollekin sanalle jota puhuja viljelee tarpeettomasti kaiken aikaa. Minusta on typerää joutua kuulemaan ‘ttumä alkuisia puhunnoksia, joten on iso onni että niitä ei esiinny kuin satunnaisilla bussimatkoilla sivusta kuultuina. Joskus kun yrittää kuunnella henkilöhaastattelua TV:stä , mielenkiintoinenkin asia voi hukkua kun haastateltava käyttää tuon tuostakin jotain muotisanaa tai muuta sanaa joka on häneen tarttunut tai johon hän on tarttunut. Ilmausta “niin sanotusti” voi käyttää kerran tai pari, mutta jos sitä niin sanotusti lykätään joka väliin, kuulijaa alkaa niin sanotusti nyppiä. Olisin mielelläni katsellut ja kuunnellut erästä mainiota englanninkielistä TV-kokkia, mutta heppu käytteli sanaa “literally” ( = kirjaimellisesti) niin pakonomaisesti että se oli jo tragikoomista. “Peitän vihannekset kirjaimellisesti foliolla ja laitan ne kirjaimellisesti uuniin puoleksi tunniksi...” En voinut kuin kirjaimellisesti vaihtaa kanavaa.

Niin ja mistään lapsista kertovasta anekdootista en voi asettua nauttimaan, koska heti kun juttu alkaa, odotan ja pelkään kuulevani sen iänikuisen huipennuksen: ... lapsi tokaisi.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sillanrakennus vai räjäytys?

2006-02-06T14:20:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Tanskan kuvaskandaalista on kirjoitettu blogeissa ja osallistuttu mielipiteiden vaihtoon kommenteissa. Osa kommenteista on kuin ravintolakeskustelu humalaisen kanssa. Humalainen möykkää ja öyhöttää, eikä kuuntele lainkaan mitä muut sanovat. Ei kommenttejen tietysti tarvitse ollakaan keskustelua. Ne saavat olla oma kannanotto asiaan tai minun puolestani vaikka asian vierestäkin.

Se mikä aina iskee tajuntaan on miten oletetaan ja väitetään kirjoittajan sanoneen sitä ja tätä, vaikka siinä ei sitä ja tätä ollutkaan. Jos lähtee jonkun kanssa väittelemään, kannattaisi kyllä ensin kuunnella/lukea mitä tämä sanoi. Se on ihmiselle yllättävän vaikea taito. Jos on kyseessä jokin räjähdysaltis aihe, kuten uskonto tai politiikka, monet ovat jo valmiiksi herne sieraimessa. Mikä on vahinko, koska ihmiskunnan tulevaisuus on noissa isoissa asioissa. Jos kaikki malttaisivat mielensä ja lähtisivät rakentamaan siltoja eikä räjäyttämään niitä, päästäisiin eteenpäin eikä poljettaisi paikalla tai taannuttaisi.

Avain keskusteluun on dialogi johon kuuluu aktiivinen kuuntelu eikä pelkkä replikointi ja luennointi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Oletuksia

2006-02-06T06:22:00.000+02:00

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Menetin yhden tilaajan eilisen kirjoitukseni jälkeen. Johtuiko se jostain mitä kirjoitin? Tai johtuiko se jostain mitä minun oletettiin kirjoittavan? Mainitsin sanan ateisti. Onko se jollekulle tabu? Sanoissa on arvaamattoman paljon voimaa. Vai olettiko joku että olen ateisti? Tai olettiko joku että olen uskovainen ja kammoksui sitä? Luuliko joku että pilkkaan uskovaisia kun kerroin että TV:n paneelikeskustelussa yksi ateisti ilmoitti faktatietona että sellaista henkilöä kuin Jeesus ei ole koskaan ollut olemassa? Kristittyjen edustaja julisti faktana että kukaan ei voi pelastua ellei ole kuullut Jeesuksesta.

Lastun otsikko on Usko. Minusta usko merkitsee uskomista silloinkin kun mitään tieteellisiä todisteita tai faktoja ei ole. En maininnut omasta uskostani tai uskomattomuudestani mitään.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kiina

2006-02-06T05:09:00.000+02:00

Eilen netissä seikkaillessa löytyi yhden tuttavani kirjoittama matkapäiväkirja.
Täältä löytyy Timo Poropudas ja hänen raportointiaan.

Kiina

Faith

2006-02-05T09:36:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Mr Mystic wrote a piece on his being an Atheist.

Read the posting from Tuesday, January 31, 2006

I was listening to an Atheist being interviewed on TV. She said very firmly that Jesus never existed. Jesus was not a historical character.

Er... I had always believed he was a real person and it was a historical fact. But we don't KNOW one way or the other, do we? I mean how do I even know that Napoleon existed? I never met him.

That’s what Faith is all about. If you believe, you believe without scientific evidence. Also if you don’t believe, again, you cannot rely on scientific evidence, because there isn’t any. It’s a matter of faith. Amen.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Viestintä

2006-02-05T06:51:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Antti koki miten viestinnän ensimmäinen laki elää keskuudessamme: Viestintä ei yleensä onnistu, paitsi sattumalta.

Muistan samantapaisen tapauksen kuin Antin tarjoama esimerkki. Kerroin ex-kampaajalleni opettavani laboratorioenglantia. Tarkoitin kemian englantia jota laboratoriohenkilöstö tarvitsee. Hän sanoi: Ai meilläkin oli koulussa kielilabra.

Ihan ymmärrettävä erehdys, ja selvisi siinä jutustellessa. Väärinymmärrysten skaala on laaja, hauskasta hupsahduksesta vähemmän hauskaan ja siitä poliittisiin selkkauksiin. Ei herra tuomari, minä sanoin “Onko muuta kuin pizzaa?” enkä “Mutakuonojen pizzaa”.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Do I exist?

2006-02-05T06:41:00.000+02:00

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
All my postings from yesterday are gone... You people wouldn't even know I was here if you didn't drop in to see me while it was all there... I mean here... I don't know if I'm coming or going! Where are the things I wrote yesterday?

Eiliset postaukset ovat poissa. Ehkä tämäkin häviää kohta avaruuteen. Jos tämä olisi tapahtunut aloittaessani kukaan ei edes tietäisi että kävin täällä.

Enough chit chat. Let's see if this sticks.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kirjoitin eilen Iltakajon ja Antin postauksiin viitaten, pakkoruotsista, pakkosuomesta ja viestinnän vaikeuksista.

Pakkoruotsista

2006-02-03T07:37:00.000+02:00

Täsmennystä edelliseen kirjoitukseen. En missään vaiheessa puolustanut pakkoruotsia, vaan ruotsinkielisten ihmisten oikeutta pitää äidinkielensä ja käydä koulua omalla äidinkielellään. Suomenkielisissä kouluissa pakkoenglanti on järkevämpi kuin pakkoruotsi. Tuosta keskustelustani jonka kävin 5 vuotta sitten on tilanne ehtinyt Suomessa muuttua aika tavalla, ja nykyään puolustaisin pakkoruotsia vielä vähemmän kuin silloin. Meillä on enemmän maahanmuuttajia ja kielivähemmistöjen kirjoa. Maahanmuuttajien pitää oppia suomen kieltä. Kaikkien kannattaa ehdottomasti oppia englannin kieltä. Sitä tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Olen opettanut ruotsia oikeisiin tarpeisiin enkä siltä varalta että joskus sattuisi tarvitsemaan, mitä pakkoruotsi taitaa käytännössä olla. Ei ihme että motivaatio on alhainen. Plus se että suomalaiset on aivopesty kokemaan ruotsin opiskelu vastentahtoiseksi. Ajatelkaa vähän. Miten muka voi olla niin että ihan järkevät ihmiset sanovat "en pidä ruotsin kielestä" "ruotsi on ihan mälsää". Eihän kukaan tuollaista sano muistakaan kielistä. Vai sanooko? Ruotsia mollataan yleisesti. Nyt kun jatketaan ruotsin morkkaamista niin monta sukupolvea oppii aivopesuna uskomaan että ruotsin kielessä on jotain vikaa.

Minä en menisi opettamaan ruotsia minnekään missä se on pakollista. Viimeksi pidin ruotsin kurssin eräällä työpaikalla ihmisille jotka olivat yhteydessä Suomen ruotsinkielisiin alueisiin, missä ei osattu suomea. Kurssilaiset olivat erittäin motivoituneita koska saivat siirtää kielitaitonsa suoraan käytäntöön. Olen opettanut ruotsia sairaalan työntekijöille jotka tarvitsivat kielitaitoa ruotsinkielisten potilaitten kanssa. Sairaalle vanhukselle on tärkeää saada hoitoa omalla kielellään. Sairaana ja heikkona on vielä olennaisempaa kuin terveenä saada puhua omaa kieltään.

Olen iloinen siitä että omassa työssäni saan täsmäopettaa tarpeen mukaan. Rakastan kieliä ja kielten opettamista. Miten kauheaa olisi opettaa pakkoruotsia jossain Suomen koulussa? Vaikka ei silti, jos se olisi työni, tekisin parhaani että oppilaat pitäisivät siitä. Saisivat kaupan päälle minun ääntämisenikin, joka ei ole Suomen ruotsia. Det är ett som är säkert!

Isänmaallisuus

2006-02-02T16:19:00.000+02:00

Joku vuosi sitten olin yhden tuttavani 75-vuotispäivillä. Joukosta poikkeavana kun edustin "nuorisoa" 60 - 80 vuotiaitten seurassa, mutta huomasin saavani arvonantoa opettajan ammattini ja lukeneisuuteni johdosta. Jouduin eli pääsin yhden charmantin sotaveteraanin kanssa keskustelemaan muiden seuratessa tilannetta kuin yleisönä. 80-vuotias herrasmies ja minä paistattelimme tai hikoilimme julkisuuden valokeilassa isäntäväkemme olohuoneessa.

Sotaveteraanimme puhui isänmaasta ja historiasta ja sivistyksestä. Hän oli erittäin sujuvasanainen ja kiinnostunut keskustelija. Nautin koko ajan keskustelusta, mutta tunsin lievää epävarmuutta siitä joutuisinko tenttiin. Vaadittaisiinko minulta ehkä isänmaallisuutta, paheksuttaisiinko jos sanoisin olevani pasifisti, oudoksuttaisiinko ellen tuntisi maamme historiaa, pudottaisiinko tuolilta jos kertoisin että tunnen yhteenkuuluvuutta muuallekin kuin Suomeen, enkä itse asiassa koe olevani kovin suomalainen. Sananvapaus ja uskonnonvapaus ynnä muut sellaiset ovat kyllä teoriassa olemassa, mutta käytännössä joutuu tilille eriävistä katsantokannoista, ja sukupolvien välinen kuilukaan ei ole tarua.

No joo, hän alkoi paasata siitä miten suomenruotsalaiset vievät oikeilta suomalaisilta sitä sun tätä... diipa daapa daa... Noissa tilanteissahan meitä testataan. Olemmeko hiljaa vai puhummeko. Katsoin asiakseni puoltaa suomenruotsalaisia ja ruotsin kielen asemaa. Maltillisesti ja asiallisesti. Olen ruotsin opettaja ja minulla on paljon suomenruotsalaisia ystäviä ja työtovereita.

Kaverin kasvot alkoivat punoittaa. Tiesin suututtaneeni hänet. Hän hillitsi itsensä kuitenkin ja ihmeekseni jonkin ajan kuluttua pyyteli anteeksi ja lieventeli puheitaan. Minulle ei jäänyt mitenkään huono tunne tuosta kokemuksesta, vaikka jonkin aikaa kaulus kiristi. Muistelen hyvällä mielin keskusteluamme, ja koko sitä tilannetta kun kävimme keskustelua muun väen edessä. Tuo tapahtui viitisen vuotta sitten ja hän on nyt kuollut.

Greyhounds and Alsatians

2006-02-02T06:15:00.000+02:00

A dog, en hund, el perro, le chien, il cane, der Hund, koira, säg (persiaksi)

Schäfer, a German shepard, an Alsatian, un cane lupo, susikoira

A friend of mine, Carolyn, went to a restaurant, looked at the menu and couldn't stop laughing when she read "Alsatian pot" on the menu. She thought of a poor dog in the pot. Elsassin pata ruokalistalla muuntui englantilaisen ystäväni mielessä saksanpaimenkoirapadaksi.

Toinen hauska erilainen tapaus oli ystäväni Marjatan lapsenlapsi joka puhui saksenpainonkoirasta. (Tihihii)

Kiitos kommenttiboksiini saamastani infosta koskien vinttikoiria. Luin siitä kiinnostuneena että ruotsin vindhund antaa suomeen sanan vinttikoira. Silloin siinä on jotain järkeä. Tuulen nopeudella viilettävä koira. Toinen juttu joka avasi tajuntaa oli että irlannin susikoira on vinttikoira. (Jos käsitin oikein.) Skannasin heti päässäni yhden näkemäni irlannin susikoiran - Toden totta; se on aivan kuin vinttikoira. Ihme miten lumoavan näköisiä olentoja pitkine kuonoineen ja koko olemuksineen.

Sanat voivat olla hyvin tärkeitä siihen miten näemme ja miellämme maailmaa.