Tuesday, March 28, 2006

 

Rita Mentor / New Blog



ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Minut löytää tästä lähtien uudesta blogistani.

I'll be at this address from now on.

Rita Mentor

Olen yhdistänyt Rita Maestran ja Arkiterapeutti kopsin yhdeksi blogiksi.


ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

 

VIISAS OPETTAJA

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Viisas opettaja voi saada oppilaiden sydämet ymmärtämään elämää ilman että vie heidät ulos luokkahuoneesta. (Pamela K. Metz Oppimisen Tao)

Viisas opettaja luo oppimisympäristön mutta ei omi sitä itselleen. Hän ei ylpeile osaamisellaan eikä kannusta muitakaan siihen. Hän opettaa hienovaraisesti ja auttaa oppilata irtautumaan siitä mitä he luulivat tietävänsä. Opettaja palvelee oppilaita ilman itsekkäitä pyrkimyksiä.

Oppilaan täytyy voida olla oma itsensä. Oikeassa oppimisympäristössä ei ole vilppiä eikä teeskentelyä eikä pelkoa.
Vastoinkäymiset tarjoavat mahdollisuuden oivaltaa jotain uutta. Ne synnyttävät energiaa.

Jos puhut liikaa oppilaat lakkaavat kuuntelemasta. Jos opetat liian pitkään oppilaat väsyvät. Jos yrität liikaa eksyt oikealta polulta.

Viisas opettaja tietää milloin on aika lopettaa.


Oheisessa kuvassa näkyy yksi monivuotisista opetuspaikoistani, Ateneumin taidemuseo Helsingissä.


Katselen taaksepäin hetken. Sitten lähden kulkemaan kohti loistavaa tulevaisuuttani.


Avaan uuden blogin jossa tulen esiin kieltenope Ritan ja arkiterapeutti Kopsin yhdentymänä, mentorina.


Olette tervetulleita mukaan. Ilmoitan osoitteen ihan kohta.

Monday, March 27, 2006

 

Una bella sorpresa

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Ihana yllätys mennä blogiystävän luo ja löytää minun ilokseni tarkoitettuja linkkejä, kirjallisuutta ja italialainen ja espanjalainen TV-ohjelma joista oli ollut puhetta.

Kynä kädessä

La dolce vita. Life is good.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

 

Uusille opiskelijoille

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Uudet opiskelijat tulevat kurssille usein vähän pelokkaina kun eivät tiedä mitä on tulossa. Hyvin yleinen kysymys on “Ei kai täällä opeteta kielioppia?” Tulkattuna kysymys tarkoittaa “En kai joudu kuuntelemaan pitkäpiimäisiä tieteellisiä höpötyksiä joita en ymmärrä?” Voin rauhoittaa vastaamalla tuohon kysymykseen että et todellakaan. En suosittele senkaltaista opiskelua.

Tarkoitan kieliopilla systeemiä jolla sanoja käytellään. Se on aivan kuin manuaali kielen sanoille. Se tulee suoraan hyötykäyttöön. Nimitän sitä joskus "kielen tekniikaksi" jotta uusien opiskelijoiden kasvoille ei leviäisi se tuttu torjuva ilme jonka sana "kielioppi" saa aikaan. Hauska huomata miten etenkin miesopiskelijoiden ryhti paranee kun mielenkiinto herää "kielen tekniikkaan". Sana "systeemi" toimii niinikään hyvin, samoin "rakenne".

Ensin pelkkiä sanoja - “Minä olla suomi”

Ja sitten äskeiseen kielioppia mukaan - “Minä olen suomalainen” tai “Minä olen Suomesta” tai “Minä olen Suomessa”

Käännä nuo lauseet jollekin kielelle. Silloin huomaat osaatko sen kielen kielioppia vai pelkkiä sanoja.

AJATTELE TÄNÄÄN: Mitä puolta kielestä haluat opppia? Haluatko saada ammattisanastoa, oppia puhumaan, kirjoittamaan meilejä, oppia ymmärtämään muiden puhetta...?

Ihan kaikessa on SANASTO - ÄÄNTÄMINEN - KIELIOPPI. Jos yrittää jättää yhdenkin pois kielitaito jää kovin vajavaiseksi. Kun harjoittaa jokaista noista kolmesta saa tuloksia.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sunday, March 26, 2006

 

Hardly a Brain Surgeon

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
I post in English on Sundays. --------- Postaan sunnuntaisin englanniksi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I needed to read on psycholinguistics for a project I’m working on. Diligently, efficiently even, I carried on, making notes, recording facts, probably looking like a professional. Hmmm... neurophysiological functioning of the brain, visual input and auditory input, speech output and writing output... Then I remembered an old joke and completely lost all of my professionalism. I burst out laughing and then I just laughed my head off!

THE PRESIDENT’S BRAIN

Hearing so many people speaking ill about his intelligence level, George W. Bush decided to get his brain checked. The physician’s diagnosis was:

- Mr. President, you have two brains, the left and the right, like all
normal people. But the problem is: in your left brain, there is nothing
right and in your right brain, there is nothing left!


oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

I'm very much afraid that't the case with me, too.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Saturday, March 25, 2006

 

Viikonloppuzetia

Net kun on pitkään minua lukeneet tietävätten miten z kiehtoo minua. Siitä on aika monta postaustakin. Tapaamme zetan blogini alkumetreillä.

Everything from A to Z.
Kaiken A ja O.
A:sta Ö:hön ja takaisin.

Viikonloppu. Kuljen halki Hesan keskustan. Joku zetä nukkuu puiston penkillä pakkasessa. Ilmassa on zetiä hänen kuorsauksestaan.

Nuorisoa hengailee snagarilla.
"Tuleeks sinappia ja ketsuppia?"
"Jea, heitä meseen zinardii ja kezurdii. Joo, ja sit ranskixii."

Kuperkeikkalimu Zetä zaapuu snagarille. Tilaa jotain. Zanoo zitten:

"Zinappi zuoraan zolmioon. Ziihen ze menee kuitenkin."

Friday, March 24, 2006

 

Platinaa lätinää tutinaa

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Comedite, amici, et bibite. “Syökää, ystävät, ja juokaa!”

Cogito, ergo sum. “Ajattelen, siis olen.”

Medice, cura te ipsum! “Lääkäri, paranna itsesi!”

Nascuntur poetae, fiunt oratores. “Runoilijoiksi synnytään, puhujiksi tullaan.”

Naturam mutare difficile est. “Luontoa on vaikea muuttaa.”

Margaritas ante porcos. “Helmiä sioille.”

Nec tecum possum vivere nec sine te. “En pysty elämään sinun kanssasi enkä ilman sinua.”


ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Thursday, March 23, 2006

 

Perugia Italia



Opiskeluajoilta

L'Università Italiana per Stranieri

Amici persiani

Iranilaisia ystäviä

+ italialainen Fausto
(il biondo = blondi keskellä)

+ tunisialainen Munir (toinen oikealta)

Olden days, golden days


Sain selittää maanantaina ihmetteleville iranilaisille bahai-ihmisten uuden vuoden vietossa miten ihmeessä osaan puhua persiaa. Kerroin suomeksi + persiaksi sekaisin ja sikaisin miten italiaa opiskellessani Perugiassa tapasin iranilaisia joiden kieleen ja kivaan huumoriin tykästyin, suorastaan hurmaannuin. Pyysin heitä opettamaan minulle persiaksi kaikenlaista. Niin, niin, olin siellä italiaa opiskelemassa. Mutta kun hurmaannuin farsin kieleen. Sekä niihin heppuihin ja heidän iloisuuteensa ja huumorintajuunsa.

Vuosia myöhemmin Suomessa, vuonna 1383, hiukan yli vuosi sitten (nyt on vuosi 1385), astuin ystäväni Ennan kanssa sisään pieneen etniseen elintarvikeliikkeeseen, ARI Malmilla. Henkilökunta oli neljän hengen perhe. Enna etsi kikherneitä, jolloin aikaa kuluttakseni kysyin toiselta tytöistä: Minkä maalaisia olette? Oletin arabeiksi. Hän vastasi: Iranilaisia. Minä siihen: Farsi baladi? Hän äidilleen huudahtamaan: Äiti, äiti, tämä puhuu persiaa! Ach Khoda sitä onnea. Eipä sitä voi sanoin muille kuvata. Tiedättehän miten jotkut asiat pitää kokea itse. He saivat tuulahduksen tuttua vieraassa maassa, minä - niin, niinpäs minäkin. Olen Suomessa aina ollut vähän vieras. Outo lintu. Oman tieni kulkija. Oman pään sisässä eläjä. Baabelin tornissa viihtyvä. Kuljen spiraaliportaita rakennuksen sivua...

Wednesday, March 22, 2006

 

Diminutiivi menuetti

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

tyttö
tyttönen
poikanen
kätönen
lapsonen

a piglet possu
a hamlet pieni kylä
Muinaisenglanti: koti = ham /haam/

una signora, signorina
una ragazza, ragazzina = tyttö (nen)
un ragazzo, ragazzino

un topo hiiri
un topolino hiirulainen
Topolino Mikki Hiiri
Topolina Minni Hiiri
un lupo = susi
Ezechiele Lupo = Sepe Susi
Lupetto = Pikku Hukka
Aika menee hukkaan kun susi nielaisee kellon,
mitähän tapahtuu jos se nielaisee sellon?
Sisero soitti selloa.
Kikero koitti kelloa.

Papero hanhi
Paperino Aku Ankka
(kukamitähä? eiks Aku oo ankka eikä hanhi?)

Daffy Duck Repe Sorsa
The Ugly Duckling = Ruma ankanpoikanen

un serpente, un serpentino
un borsa kassi, laukku
una borsetta käsväsky
a handbag = hui onks siellä handu?
an armchair = Yikes is it made of real arms?

Voiko noiden tahdissa tanssia?
Can you dance to that?




oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tuesday, March 21, 2006

 

Uusi vuosi Iranissa

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Terveisiä uuden vuoden juhlista! Iranilaisten bahaiystävien kanssa pääsin sisäpiireihin ja persiaa puhumaan. Ajattelin tietenkin postata huippufantastiset kokemukseni blogiin heti ehtiessäni... mutta tajuntaan jysähti juuri uutinen että

Blogisanomat

lopettaa. Jysäyttävä uutinen pysäyttää. Miten väsymättömästi lehteä onkaan toimitettu, jo sata numeroa. Sata! ILmaiseksi muiden blogien hyväksi. Suurella vaivannäöllä ja asiantuntemuksella jopa.

Uuden vuoden juuri vaihduttua - nyt on vuosi 1385 - kuukausi Farvardin - kiitos ja kunnia, kiitos ja kumarrus Blogisanomille.

Jään miettimään josko teen itsekin jotain uuden vuoden siivousta blogeissani...


ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Monday, March 20, 2006

 

Mirror, mirror, on the wall

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Mirror, mirror, on the wall,
Who is the fairest one of all?

The mirror replied:

Beautiful Queen, so proud and tall,
You are the fairest one of all.

One day, the Queen asked the mirror
her usual question and the mirror replied:

Beautiful Queen, so proud and tall,
Snow White is the fairest one of all.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

No hirvee äläkkähän siitä nousi ja silleesti.
Sen ny tietää jo valmiiks. Vaikka ei ois
DVD:ltä nähnykkään.

Sunday, March 19, 2006

 

A Joke

Wanna read a Joke ?

(Not for children.)

 

Bedtime stories

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
I post in English on Sundays. --------- Postaan sunnuntaisin englanniksi.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Do you recognise the fairytale? Can you complete the quote?

Once upon a time there lived a very vain Queen. She gazed at herself in mirrors all day. One of the mirrors was magical and when the Queen looked in it she said:

______ , _________ on the ______ .

Who is the ___________ one of them all?

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

One thing I can never understand... one riddle I cannot solve.... year after year after year, non-native English speakers think the word is "mirrow". Well its' not. It's mirror, -or at the end, just like -or in "actor", "tractor", doctor - mirror!

Saturday, March 18, 2006

 

Opiskelumuisto

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Englantilaisen filologian korkeakouluopintoihini kuului mittavasti ja kattavasti Englantia puhuvien maiden kirjallisuutta. Romaaneja, näytelmäkirjallisuutta, lyriikkaa. Luonnollisesti Shakespeare sekä hänen jälkeensä Englannin kirjallisuuden merkittävin hahmo John Milton (1608 - 1674).

Viimeksi mainitun runoeepos Paradise Lost (1667) tuo hymyn huulilleni. Siihen liittyy hassunhauska muisto. Hih hih. Kävin kurssia jolla eepoksesta luennoitiin ja valmistauduin tulevaan tenttiin hankkimalla oheislukemistoa. Yksi teos oli suomenkielinen. Sitä lukiessani törmäsin kuin seinään seuraavaan lauseeseen jota en millään voinut uskoa todeksi. Olinko tullut hulluksi??? Siinä sanottiin ihan selvästi vaikka miten hieroin silmiäni SAATANAN PITKÄ yksinpuhelu. Siis onhan Hamletissakin se kuuluisa yksinpuhelu; To be or not to be, that is the question... mutta että SAATANAN pitkä? Asiaproosan keskellä.

Selvisihän se muutaman sekunnin järkytyksen jälkeen. Kadotetun paratiisin henkilöt ovat Aatami, Eeva ja Käärmeen hahmossa luikerteleva Saatana. Säikkymäni lause oli:

“Neljännen luvun aloittaa Saatanan pitkä yksinpuhelu.”


oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Friday, March 17, 2006

 

Päätöntä touhua

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo



Copyright Rita Ahonen
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo


Miten päättömyys liittyy kieltenopiskeluun? Mikäs se “kielipää” oikein on? No, ei tässä nyt kielipäästä ole kyse, vaan kirjaan ajatuksiani, jotka liittyvät pääasiaan keskittymiseen. Noin niin kuin pääasiallisesti. Yritän käyttää päätäni. Ajatus lähti päättömästi ja päämäärättömästi harhailemaan, mutta tarkoitus on saada mielenkiinto osumaan rajattuun kohteeseen.

En muista kuinka kauan olen halunnut soittaa rumpuja, mutta sen tiedän kuinka voimakas se halu on aina ollut. Musiikkiopettajani havaitsi rytmitajuni jo kouluaikoina. Aina kun tansseissa on ollut bändi, olen jälkikäteen muistanut rumpalin ilman päätä. Itse asiassa muistikuvissani bändeissä ei ole muita soittajiakaan kuin päätön rumpali. Bomfunk MC:n rumpali taitaa olla ainoa jolla on pää. Hänellä on tapana viedä rumpupalikka vasemmalla kädellä hiuksia sipaisevalla liikkeellä pään yli taakse, ja oikealla kädellä pyörittää toista rumpupalikkaa pään oikealla puolella.

Toinen kiihkeä haluni on aina ollut tanssi. Tanssikin on jotenkin päätöntä. Ensimmäisen salsatuntini jälkeisellä viikolla opettajalla ei ollut päätä. Vasta seuraavan viikon tunnilla näin että hänellä oli sittenkin pää. Sen sijaan vartalon, käsivarsien, käsien ja jalkojen liikkeet olivat piirtyneet yksityiskohtaisesti muistiini. Tanssin liikkeisiin keskittymistäni häiritsi oikeastaan vain espanjankielinen musiikki. Luonnollisesti rytmi tuki tanssimista, mutta kun elämässäni kielet ovat aina olleet mielenkiintoni ykkössijalla, ja kielistä espanja kärkipäässä, sanat tunkivat tajuntaani. Tanssikurssin kymmenennestä kerrasta eteenpäin en enää juurikaan kuullut sanoja, vain rytmin.

Noita hakuisuuksia säätelevät omat sisäiset haluni ja pyrkimykseni. Joku sisäinen tutkani saa minut aina suuntaamaan huomioni rumpujen soittoon, tanssiin ja vieraisiin kieliin. Tunnen raivostuvani kun poikkeuksetta bändien ja tanssin televisioinneissa kameramiehet kuvaavat muuta kuin mitä minä haluan. Vaahtoan kotona TV:n ääressä ja huudan kuvaruudun taakse: “Näyttäkää rumpalia, senkin idiootit!” “Kamera pois tanssijoiden ylävartaloista, p-kele! Näyttäkää koko vartalo (vaikka ilman päätä) tai jalkojen työskentely edes!” “Kuuluuko kameramiehillä pääsyvaatimuksiin että ei ole rytmitajua eikä tanssitaitoa?” “Tapan teidät kaikki mutta sitä ennen tapan itseni, ja sen jälkeen heitän television ikkunan läpi mäelle!”

Miten kielikurssilainen saisi aikaan sen että pystyisi keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja tehostamaan opiskeluaan? Itsekuri ei kuulu maailman helpoimpiin asioihin. Tunneilla on opettaja määräämässä tahtia. Hän sanoo mitä tehdään, miten se tehdään ja mitä vauhtia. Opiskelijan on helppo tehdä harjoituksia ohjauksen alaisena. Oppitunneilla ei ole häiritsevää ulkomaailmaa läsnä, joten sekään ei häiritse keskittymistä. Tähän tulee poikkeus kun kiellosta huolimatta joku on jättänyt kännykkänsä päälle ja se soi. Tuntiin saattaa tulla hyvinkin pitkä häiriö silloin kun opiskelija kuvittelee voivansa vastata puheluun opiskelevan joukon keskellä. Joidenkin kurssilaisten on huomattavan vaikea jatkaa opiskeluaan sen jälkeen.

Miten sitten kotitehtävien tekeminen sujuu? Hienoa todeta, että lähes aina oppilaani ovat tehneet antamani kotitehtävät. Se ei ole mikään itsestäänselvyys aikuisopiskelussa. Työpäivät ovat pitkiä, monilla on lapsia, kodinhoitoa, harrastuksia, velvollisuuksia. Se voi osaltaan selittää sen että jään melkein aina toivomaan kotitehtävän tarkastuksen jälkeen että opiskelijat olisivat hiukan paremmin keskittyneet tehtävän tekemiseen. Tehtävät eivät yleensä ole kovin pitkiä, ja olen ne itse laatinut pitäen periaatteenani usein sisällyttää yhteen paperiin jonkin tietyn teeman tai yhden tai kaksi opeteltavaa asiaa, joihin voi keskittyä sillä kertaa. Sääli kun olen käyttänyt energiaa suunnitteluun, eikä vaikuta siltä että läheskään kaikki opiskelijat olisivat omia voimavarojaan suunnanneet riittävästi. Suoritukset voisivat olla erittäin paljon parempia, jos keskitettäisiin huomio tehtävään, luettaisiin ohje huolellisesti, äännettäisiin kaikki sitä mukaa kun kirjoitetaan, luettaisiin tehtävää edestakaisin, jotta saataisiin kuva kokonaisuudesta sekä painettaisiin siinä olevia sanoja ja lauseita ja asioita muistiin. Kaikki opiskelijani ovat älykkäitä, ja joskus voisin itkeä kun huomaan että he eivät käytä älyään eivätkä voimiaan kieltenopiskelussa edes puolella teholla. Sitten on tietysti sellaisia opiskelijoita, jotka näkevät vaivaa suunnattomasti, mutta kuluttavat energiaansa vääriin asioihin. Yksi aivan kauhea virhe englannin opiskelussa on lukea ja kirjoittaa ilman sitä puolta asiasta että pidettäisiin englannin kielen ääntäminen hengessä mukana. Voi itku näitä Suomen ylioppilasKIRJOITUKSIA, jotka suorastaan pakottavat koululaiset opettelemaan sanoja suomen ääntämisssääntöjen mukaan. Onneksi minulla on paksu tukka. Joudun sitä repimään kun niin monet luulevat että w äänne-tään v:ksi, th on yhtä kuin t, tai pahimmassa tapauksessa t jota terästetään h-henkäyksellä, z pysyy tietenkin zeppeliini-tsetana, eikä soinnillisena s-äänteenä, ja niin edelleen loputtomiin. Senkin päivän kun saisi elää että suomalainen ei sano “cucumber” englannin tunnilla suomeksi lukemalla, mutta ei ole tainnut vielä tapahtua. Stir-sanalle tarjotaan poikkeuksetta ääntämistä stir. Outo ilmiö sinänsä että kun oppilaan äänettyä sen suomeksi kysyn miten se kuuluisi ääntää, hän sanoo sen silloin oikein, mutta huom! - vasta silloin. Jos hän sen tietää, miksi hän ei heti sano sitä?

Olisiko nyt aika opetella ja harjoittaa keskisttymiskykyä kunnolliseen englannin tuottamiseen? Keskittää voimavarat yhteen tai kahteen kohteeseen kerralla kohteeseen. Eihän se edes ole vaikeaa.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Wednesday, March 15, 2006

 

Hamlet, Prince of Denmark

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo






This little creature here is called Hamlet. How did it get its name? Funny story:

Kävelin pubista bussipysäkille erään ystäväni Jasun kanssa. Kuljimme lelukaupan ohi. Sen ikkunalla oli tuo hauska otus, jota ensi katsomalla luulimme myyräksi. Huomiomme kiintyi "myyrään". (Ulkopaikkakuntalaisille kerrottakoon sulkuhuomautuksena että Tampereella sana merkitsee nyssekuskia. "Hei onks sulla lippuja myyrä?") Muistin juuri lukemastani Bill Shakespearen Hamletista kohdan jossa Hamletin faijan haamun ääni kuuluu kellarista ja Hamlet vastaa sille: "Well said, old mole!" (Hyvin sanottu, vanha myyrä.)

Jasun ja minun lähestyessä ötökkää näköpiiriin ilmestyi läpsyhäntä josta tajusimme sen majavaksi. Ilmiö nauratti meitä jopa siinä määrin että saimme paheksuvia katseita ohikulkijoilta kun hekotimme ja kikatimme ja ulvoimme naurusta toisiimme nojaten.

Ihastuin ikihyväksi kun sain samaisen läpsyhäntäisen myyrän myöhemmin Jasulta lahjaksi. Sen nimeksi pläjähti Hamlet. Läps.

 

TV:n lastenohjelmat

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Klikkailen sateliittitelevion kanavia. Parissa sekunnissa havaitsen millainen ohjelma on meneillään; poliisisarja, TV-kokki, saippuasarja... Aikuisten vetämät lastenohjelmat herättävät minussa närää. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä pöhköilmeiseksi muuntautuva aikuinen puhuttelee lapsikatsojia tai studiossa olevia lapsia kuin he olisivat käsityskyvyttömiä idiootteja. Aikuisen ääni kaikuu kumman tehostettuna tavallisia asioita ihmettelevänä: HYVÄNEN AIKA, TÄMÄHÄN ON HEVONEN! OLETTEKO KOSKAAN NÄHNEET HEVOSTA, LAPSET?

Pari hienoa poikkeusta osuu haaviin. Ruotsin TV:ssä esimerkiksi nautin lastenohjelmasta jossa naisella on käsinukkena ankka. Muistaakseni nainen on vatsastapuhuja joka esittää ankan puheen omansa kanssa dialogina. Espanjan TV:ssä näin kerran naisen ja miehen vetämän ohjelman missä he puhuivat normaalisti, asiallisesti ja ystävällisesti kirjoista studioyleisön lapsille.

Erikieliset lastenohjelmat ovat mainio idea kielitaidon kohentamiseen. Yksinkertaista arkikieltä (yksinkertaisille ihmiselle puhuttuja - heh). Siinä viikon vinkki kieltenopiskeluun tai kielitaidon ylläpitämiseen.

Lastenohjelmat ovat erinomainen tapa opettaa lapsille kaikenlaisia elämisen taitoja ja asioita. Kieli-ihmisenä särähti kerran pahasti korvaan kun mies selitti painokkaasti. “Lapset, tämä soitin on PASSO, kontraPASSO.” Muuten kyllä kannatan lastenteeveetä opetustelevisioksi.

Tuesday, March 14, 2006

 

Sika säkissä

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sika säkissä. A pig in a poke.

His name is Pigmond.

Älä osta sikaa säkissä.

Ystäväni Mirkku on tämän ommellut,
samoin kuin vaaleanpunaisia.

Possun silmät ja päänmuoto ovat minun piirtämistäni sioista.

Monday, March 13, 2006

 

Kirkasta

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Aurinko paistaa kovin kirkkaasti tietokoneruudulleni aamulla kun yritän lukea nettikurssilaisten vastauksia aamutuimaan lähettämääni englannintehtävään. Suljen sälekaihtimet. Mieleen tulee joku vanha muisto ulkomaalaisesta Suomen kesäkuussa. Hän ei ollut valoisiin öihin tottunut ja hermostuksissaan naulasi räsymaton ikkunan peitoksi.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sunday, March 12, 2006

 

Greetings from Duckburg

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo


oooooooooo--- Get up folks! Rise and shine! It's 6 o'clock am!--- oooooooooo

Who is your favourite character? Mine have always been Uncle Scrooge (Scrooge McDuck) and Donalds's nephews Dewey, Hewey and Louie. I wonder which two are in the picture above.

Saturday, March 11, 2006

 

Bagdad, sivistyksen kehto

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Olin vienyt englannin tunnille nukkekodin kalusteita joiden avulla opetin huonekalujen nimityksiä. Tavaroiden joukossa oli kehto, a cradle /kreidl/.

Kurssilaiset eivät oikein muistaneet sen nimeä englanniksi vaikka muut sanat tarttuivat kohtalaisen hyvin. Usein on niin että aikuisopiskelija ei ole motivoitunut opettelemaan sanaa jota ei usko tarvitsevansa. Lapsilla ei paljon esiinny samaa, ainakaan nuoremmilla. Sanoin opiskelijoille että ei se mitään. Tuskin he tulisivat sanaa kehto tarvitsemaan.

Katselin TV:tä samana iltana. Sotatoimet Irakissa olivat tuolloin edenneet kaaosmaiseen vaiheeseen. Järkyttyneen näköistä museon intendenttiä haastateltiin kun taideaarteita oli tuhottu. Mittaamattoman arvokkaita taideteoksia. British Museumin henkilöstö oli myös pöyristynyt. Useaan otteeseen ohjelmassa sanotiin: Bagdad, cradle of civilization; Bagdad, sivistyksen kehto.

OPETUS: Never say never. Ei koskaan tiedä mitä sanaa tulee tarvitsemaan.

Friday, March 10, 2006

 

Japsia lapsina

Lapsina ei ollut estoja. Puhuttiin kieliäkin, esimerkiksi a-kieltä. A-kielessä kaikki vokaalit korvattiin a-äänteellä. Äskeinen lause kääntyisi: Aakaalassa kaakka vakaalat karvattaan aa-aantaalla. Ammarrattaka eli ymmärrättekö?

Ruotsinkielinen ystäväni Vivve kertoi lapsena puhuneensa "kiinaa". Siinä korvattiin ruotsin kielen vokaalit i-äänteellä. Kinesiska oli siis kinisiski.

Japani hoitui myös. Mainitsen pari japaninkielistä nimeä: Hajosiko moposi ja Mokomaki Kusimato. Muuta sanastoa

omakotitalo = omahima
rivitalo = jonohima
kerrostalo = pinohima

Muistatteko muita? Jos jätätte kommentin a-kielellä, uskoisin ammartavana - siis ymmärtäväni.

Thursday, March 09, 2006

 

Ihmettelen

Onko se joku luonnon laki vai mikä? Kuvittelenko vai tapahtuuko niin erittäin usein? Käykö kaikille näin? Onko se Murphyn laki? Onko Murphyn laki vain luuloa?

Eilen sovittiin että nokikolarit tulisivat klo 10 jälkeen koska minulla oli enkun yksityisoppilas klo 9.30 asti. Ovikello soi tasan klo 9 ja keskeytti opiskelumme. Äkkiähän mustat nokimiehet työnsä tekivät, eivätkä katolta kuuluvat askeleet meitä häirinneet, lähinnä huvittivat, mutta muistan moooonta kertaa eläessäni odottaneeni turhaan putkimiehiä tai huonekalujen kotiin kuljetusta. Joskus on astianpesukokeen korjaaja tullut vääränä päivänä, joskus putkimies tuli, mutta häipyi mitään sanomatta kännykän kutsumana toiselle keikalle ja minä jäin lopuksi päivää ihmettelemään.

Kerran tunisialainen putkimies yritti meille väärään aikaan kun kuuli "kahdeksalta". Olin sanonut tulevani kotiin iltapäivällä ja meille voisi tulla "kahdelta", mutta se oli täysin ymmärrettävä erehdys. Samaten käsitän hyvin että putkimies ei voi sanoa täsmällistä aikaa jos edellinen asiakaskäynti venyy. En ihmettele sellaisia lainkaan. Ihmettelen niitä lukuisia tapauksia kun puhelimessa on otettu ylös väärä kellonaika tai päivämäärä, tai tieto ei ole mennyt eteenpäin ollenkaan.

Ihmettelenkö olemattomia vai sopiiko tätä ihmetellä? I wonder...

Wednesday, March 08, 2006

 

Naistenpäivälahjat

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Kaksi vuotta sitten odottelin italian kurssilaisia neuvotteluhuoneeseen ennen tuntien alkua. Laittelin siinä papereitani ojennukseen kun ovelle putkahti opiskelijoitteni esimies toivottamaan hyvää naistenpäivää. Minä siitä huulta heittämään ja kysymään “Missäs minun naistenpäivälahjani ovat?”

Hän oli ajan tasalla ja puuskahti “Lahjat sinulla on päässäsi!”

Se oli upea naistenpäivälahja. Paistattelen vieläkin sen hehkussa.

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Lahjoista: Ulkopuolisen on helppo havaita kielitaitoni - tai sen puute - kun annan siitä suullisen ja kirjallisen demonstraation.

Käsien taito on helppo havaita todisteiden valossa, kun joku on tehnyt piirroksen, nikkaroinut lintupöntön tai pyöräyttänyt voileipäkakun.

Miten piilevät kyvyt havaitaan?

Meillä on kaikilla omat lahjamme. Yhteistyöllä niistä saa vielä enemmän irti kuin yksin.

Meidän kaikkien tulisi arvostaa toistemme lahjoja ja kykyjä samoin kuin omiamme, ja antaa tunnustusta toisillemme ja itsellemme.

Kaikki bloggarit osaavat kirjoittaa ja hallitsevat tietotekniikkaa, ja on meillä kaikilla tietysti muitakin tietoja, taitoja ja kykyjä. Hyvä meitä!

Siinä naistenpäivän juhlapuhe, johon sisältykööt miehet, lapset ja muut eläimet!

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Tuesday, March 07, 2006

 

Possuja seinällä

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo




PIGS ON THE WALL

Alhaalla vasemmalla olevan possukermakon on lahjoittanut brittiystävä, joka toi sen Englannista. Se oli meillä kerran kahvi- ja mehupöydässä kun pieni 5 - 6 -vuotias sukulainen oli käymässä. Voi että hän riemastui nauramaan kun possun suusta kaadettiin maitoa kahvikuppiin!

Saavun myöhemmin kertomaan lisää muista esineistä. Työkiireet hidastavat bloggaamista.

SUOSITUS: Blogissa Hurmaava itsemurha on hurmaava kirjoitus possuista. Sain sieltä sanavarastooni lisää "siakkeet".



oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Monday, March 06, 2006

 

Tytöt ja pojat

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo




On tässä tullut vuosien varrella opettajan ja lastenhoitajan työssä ja muutenkin tehdyksi havaintoja siitä että tytöt ja pojat ovat erilaisia. Meillä on kotona lelukaappi, minkä sisällöstä vierailevat lapset iskevät poikkeuksetta kiinni tiettyihin tavaroihin. Yksikään poika ei ole leikkinyt nukkekodin tavaroilla, eikä yksikään tyttö ole poiminut käteensä pyssyjä eikä sellaista tutkalla varustettua tankintapaista pötikkää, joka sai yhtenä vuonna kolmen 5-vuotiaan poikaystäväni posket hehkumaan innosta. Jokainen pikkukaveri aukaisi viritelmän nopeasti ja erehtymättömästi. Minä en käsitä miten se aukeaa. Onneksi eivät olleet yhtä aikaa kyläilemässä. Muuten olisi tullut kiista siitä kuka lelulla leikkii. Siinä olisivat höyhenet pöllynneet.

Kuvassa oleva korulippaani on aina aiheuttanut ihastuksen tai riemun kiljahduksia pikkuväessä. Tytöt peilailevat korujen kanssa. Pojat näkevät korut merirosvojen aarteena. OIkein itsekin innostun heidän seurassaan. Sekä tyttöjen että poikien.

Näytin tätä kuvaa ennen postaamista yhdelle miespuoliselle blogikaverille. Hänelle tuli mieleen Sherlock Holmesin arkistokaappi, 1800-luku, arvokkaat herrasväen edustajat, kabinetit sun muut. Kolmiosainen harmaa puku, kellonvitjat, monokkeli. Kiehtovaa. (Hän ei maininnut nallea ollenkaan. Heh heh. Mahtoiko huomatakaan?)

Eräs pieni ystäväni Ville on lähes koko ikänsä (1 - 5 -vuotiaana) ollut hulluna autoihin. En ole 5 - vuotiaalla nähnyt sellaista leluautojen määrää. Silti silmät syttyvät aina kun näkee uuden. Pikkuveljeni sen sijaan ei leikkinyt koskaan autoilla, vaikka tekniikka ja mekaniikka hänet lumosivat pienestä pitäen. Muutaman vuoden ikäisenä hän kiipesi tuolille ja kurkotti hyllystä ison tietosanakirjan pieniin käsiinsä. Ei hän osannut vielä lukea, mutta oli merkannut itselleen kohdan jossa oli WC-pöntön halkileikkaus. Isän piti aina viedä häntä kävelylle naapuritalojen hissejä tutkimaan, kun muut isät työntelivät jälkikasvuaan rattaissa hiekkalaatikoille. Yksilöt ovat erilaisia.

Näin minä yhden kerran veljeni kädessä muovisen leikkiauton, hänen istuessaan hiekkalaatikossa. Oikein hämmästyin, mutta sitten hän nosti auton silmiensä tasalle, painoi kuviteltua kameran nappia ja sanoi "klik". Hän meni opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun ja luki elektroniikkainsinööriksi. Insinööri oli hänelle antamamme lempinimi jo silloin kun hän oli pikkuinen.

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Sunday, March 05, 2006

 

From Outer Space, Anyone?

I POST IN ENGLISH ON SUNDAYS. - - - - - POSTAAN SUNNUNTAISIN ENGLANNIKSI.

It's great to have comments from all over the world. I've had recent visitors from Sweden and Australia, and I'm hoping for one from Canada today. But boy, will I fall off my chair if there's ever a visit from outer space.

Someone living in Australia just popped in my comments box yesterday, someone whose native language is Indonesian. Years ago I had a friend here in Finland, an Englishwoman, who left Finland for 6 months in order to see the world. She ended up in Indonesia where she had a romance with a guy whose job was to dive for pearls. It's the truth. I'm not pulling your leg. I swear! Well, She came back to Finland, but wasn't happy anymore with her old life, so one Boxing Day, some friends of hers, yours truly included, found ourselves at the airport saying goodbye to her. Off she went, to Indonesia, met a guy, got married, has three sons, teaches English... Can you hear me, Carolyn? We miss you. We miss all the others, too. All of our friends out there, wherever you are. But I have a feeling there are new acquaintances around the corner. Anyone from outer space? Do you speak English? (They all do in movies, you know.)

Saturday, March 04, 2006

 

Kotini oudot esineet


Vastaan Leonooran haasteeseen kertoa kotini oudoista esineistä (Katso Ikkunaiines).

Aloin piirustaa possuja 90 - luvulla, minkä seurauksena ystäväpiiriini levisi kuin humahtaen sikainnostus. Ennen pitkää kaverit ja oppilaat lahjoittivat minulle kilvan possuaiheisia tavaroita. Viime vuonna hankkiuduin eroon suuresta osasta, koska koti alkoi jo vaikuttaa sikalalta.

Porsaksia riittää silti vielä vaikkakaan ei silmänkantamattomiin. Oheisessa kuvassa keittiömme hyllyltä possu vaahtokylvyssä. Ostin samanlaisen ystävälleni Charlottalle, joka nimesi possunsa Lorenzoksi. Se sopi niin hyvin että tämäkin tottelee nimeä Lo REN zo.

Haastan kaikki halukkaat kertomaan omista oudoista koristeistaan tai esineistään.

FOR MY ENGLISH SPEAKING READERS: THIS IS A MEME. YOU'RE SUPPOSED TO TELL ABOUT STRANGE OBJECTS OR ORNAMENTS IN YOUR HOME.

Friday, March 03, 2006

 

Uusi Andrea Bocelli

Istuin ystäväni Charlottan kanssa Mäkkärissä syömässä broilerisalaattia kun havahduimme kuuntelemaan tuttua lauluääntä; onko, onko, voiko se olla... mutta en minä tunne tätä kappaletta, vaikka minulla on tietääkseni kaikki Andrea Bocellin äänitteet. Kyllä se on hänen äänensä, la sua voce.

Sitten posti toi Stockmannin kanta-asiakkaan etuvihkosen, stamkundens förmåner, ja siellä se on. Jee! Hurraa! Evviva! Uusi cd, sivu 55, PA gi na cincuanta CIN que. Fan TAS ti co ! Merkkasin painotukset jotta innostuneet voivat lukea ääneen mukana eläytyen. Innostuuko kukaan enää nykyään mistään? Olenko outo lintu?

Kanta-asiakkaille 18,90, muille 22,90. Andr EE a Bo CEL li; A MOO re
Amore = rakkaus

Upeita ja koskettavia tulkintoja. Bländande och rörande tolknigar. Huomenna ostan omakseni.

Thursday, March 02, 2006

 

Ruotsi / svenska

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Löysin eilen mukavantuntuisen kaksikielisen blogin, suomi/ruotsi. Blogin nimi taisi olla Jaskan puutarha (och samma på svenska).

Kielitesti: Mitä on “Ruotsinlaiva” ruotsiksi?

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Wednesday, March 01, 2006

 

Mietteitä

Tein pienen kävelylenkin ja kuuntelin vanhoja San Remon -lauluja Walkmanista vanhalta teipiltä. Nostalgiaa ilmassa. San Remo laulukilpailut ovet juuri meneillään Italiassa. On videoitu parina iltana Raiunolta, mutta ei olla vielä katseltu. Muistanpa senkin kun Eros Ramazzotti voitti nuorten sarjan San Remossa.

Tulin kävellessäni ajatelleeksi miten hankalaa olisi yrittää kirjoittaa blogia italiaksi ellei haluaisi antaa julki onko nainen vai mies. Joutuisi väistämään nelimuotoiset adjektiivit, koska ne paljastavat kirjoittajan heti. Olen iloinen = Sono allegra. Sillä selvä; olen nainen, koska käytin a-päätettä. Mies sanoisi Sono allegro. Kaksimuotoisista adjektiiveista ei olisi haittaa. Sekä naisille että miehille e-pääte. Olen onnellinen = Sono felice.

Parempi olla avoimesti sitä mitä on. Kun vaan ei ole sitä liikaa.

 

Aloita heti äläkä selitä

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Annoin kerran eräälle henkilölle hyvän neuvon kieltenopiskeluun. Hän innostui siitä, mutta heitti sen samantien menemään. Kerron. miten se kävi.

Kielikurssilaisteni esimies Pertti toisteli usein sitä miten hän haaveili vielä oppivansa englantia, vaikka hän ei juuri silloin ehtinyt tulla kursseilleni mukaan. Jonain päivänä opettelisi englantia oikein kunnolla. Sitten kun on aikaa, siten kun kiireet hellittävät blaa blaa.

Sanoin hänelle painokkaasti: "Kuule, älä odottele parempaa aikaa. Ei sitä tule. Jos otat töihin mukaan, tai pistät kotona keittiön pöydälle jonkun vanhan enkun kirjasi ja alat siitä määrätietoisesti kerrata, vaikka vain yhden sanan päivässä, opintosi ALKAVAT, ja ETENEVÄT johonkin. Sinä aikana kun selität jonain päivänä alkavasi, ehtisit oppia YHDEN SANAN; huomenna TOISEN ja niin edelleen. Nyt kulutat sen energian väärään kohteeseen."

Airam syttyi! Taju heräsi. Hän alkoi innokkaasti laskea; Jos oppisin viikossa 7 sanaa, se tekisi kuukaudessa... Blaa blaa BLAAA! Ei hän aloittanut opiskelua silloinkaan, vaan alkoi selittää tuota.

Se siitä sitten.


oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

This page is powered by Blogger. Isn't yours?