Wednesday, February 22, 2006

 

Putoamisunet sun muut

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Unista juttua sekä hyviä kommentteja Kops blogissa pari päivää sitten.

En itse näe mitään kiinnostavia unia, mutta kuulen englannin keskustelutunneilla opiskelijoiltani heidän unistaan uskomattomia juttuja. Meillä oli kerran puhetta klassisista lentämis- ja putoamisunista. (Flying dreams, falling dreams) Kaikki totesivat sen unikirjoissakin esiintyvän faktan että ihminen ei unessa koskaan putoa loppuun vaan herää ennen maahan osumista (before the impact).

Kävikin yllättäen ilmi että muuan Jussi uneksi toistuvasti putoavansa katolta ja tuli maahan että jymähti! Lienevätkö teknikot eri maata kuin tavalliset ihmiset? Kyllä se Jussi jonkin sortin teknikko tai insinööri oli.

Jossain toisessa ryhmässä Päivi kertoi lukeneensa unikirjasta että ihminen ei näe omaa kättään unessa. Hänen sanojensa mukaan pitää olla joku "yli-ihminen" ennen kuin näkee kätensä. Muistan teini-ikäisenä nähneeni kauheaa unta siitä miten katsoin kättäni ja siinä oli kuusi sormea.

Onko muitakin jotka ovat unessa pudonneet katolta maahan asti tai nähneet kätensä?
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Comments:
Putoan saannollisesti ja heraan aina ennen kun osun maahan. Juoksen myos usein jotain pakoon ja tiedan etta paasen lujempaa, mutta unessa olen kuin hidastetussa filmissa. Kroppa ei toimi niin kuin aivot kaskee. Joskus olen myos kuullut vaitettavan, etta unissa ei olisi vareja, mutta mun unet on kylla aina varillisia.
 
Kyllä, olen tullut maahan kesken mahtavan kymmenenmetrin loikan niin, että jysähtää ja olen tuijottanut kättäni, kämmenessä kasvoi karvoja ja häpesin ihan sairaasti sitä. Lisäksi karvat kutittivat, mutta jos raavin, niin niitä kasvoi lisää. Herätessäni olin raapinut nahkaa irti kämmenestä, siinä oli pieni rakko salillakäynnistä ja olin repinyt sen niin, että kämmen oli vereslihalla. Ne karvat mua hirvittää vieläkin, kun ajattelen.

-minh-
 
En ollut ikinä miettinyt moista, mutta todellakin huomaan että olen aina herännyt etten loppujysäystä. Ja omia käsiä ei ole näkynyt.

Värejä on takuuvarmasti, ne ovat aina sellaisia vähän surrealistisia mutta tiukasti menossa mukana.

Tästä tulikin idea tulevaan postaukseen - kun vain kerkeisi !!!
 
Jänniä juttuja! Alan melkein toivoa että muistaisin uniani useammin, mutta toisaalta mitäpä niistä. Joskus olen nähnyt jotain niin miellyttävää unta että hyvänolon tunne on seurannut herättyä kauan mukana. Kerran aioin juuri soittaa pianoa ja olin varma että osaan. Äh, heräsin juuri ennen kuin sormet koskettivat pianoa!
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?