Friday, February 03, 2006

 

Pakkoruotsista

Täsmennystä edelliseen kirjoitukseen. En missään vaiheessa puolustanut pakkoruotsia, vaan ruotsinkielisten ihmisten oikeutta pitää äidinkielensä ja käydä koulua omalla äidinkielellään. Suomenkielisissä kouluissa pakkoenglanti on järkevämpi kuin pakkoruotsi. Tuosta keskustelustani jonka kävin 5 vuotta sitten on tilanne ehtinyt Suomessa muuttua aika tavalla, ja nykyään puolustaisin pakkoruotsia vielä vähemmän kuin silloin. Meillä on enemmän maahanmuuttajia ja kielivähemmistöjen kirjoa. Maahanmuuttajien pitää oppia suomen kieltä. Kaikkien kannattaa ehdottomasti oppia englannin kieltä. Sitä tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Olen opettanut ruotsia oikeisiin tarpeisiin enkä siltä varalta että joskus sattuisi tarvitsemaan, mitä pakkoruotsi taitaa käytännössä olla. Ei ihme että motivaatio on alhainen. Plus se että suomalaiset on aivopesty kokemaan ruotsin opiskelu vastentahtoiseksi. Ajatelkaa vähän. Miten muka voi olla niin että ihan järkevät ihmiset sanovat "en pidä ruotsin kielestä" "ruotsi on ihan mälsää". Eihän kukaan tuollaista sano muistakaan kielistä. Vai sanooko? Ruotsia mollataan yleisesti. Nyt kun jatketaan ruotsin morkkaamista niin monta sukupolvea oppii aivopesuna uskomaan että ruotsin kielessä on jotain vikaa.

Minä en menisi opettamaan ruotsia minnekään missä se on pakollista. Viimeksi pidin ruotsin kurssin eräällä työpaikalla ihmisille jotka olivat yhteydessä Suomen ruotsinkielisiin alueisiin, missä ei osattu suomea. Kurssilaiset olivat erittäin motivoituneita koska saivat siirtää kielitaitonsa suoraan käytäntöön. Olen opettanut ruotsia sairaalan työntekijöille jotka tarvitsivat kielitaitoa ruotsinkielisten potilaitten kanssa. Sairaalle vanhukselle on tärkeää saada hoitoa omalla kielellään. Sairaana ja heikkona on vielä olennaisempaa kuin terveenä saada puhua omaa kieltään.

Olen iloinen siitä että omassa työssäni saan täsmäopettaa tarpeen mukaan. Rakastan kieliä ja kielten opettamista. Miten kauheaa olisi opettaa pakkoruotsia jossain Suomen koulussa? Vaikka ei silti, jos se olisi työni, tekisin parhaani että oppilaat pitäisivät siitä. Saisivat kaupan päälle minun ääntämisenikin, joka ei ole Suomen ruotsia. Det är ett som är säkert!

Comments:
Olen sitä ihmetellytkin, että miksi kaikissa muissa kieltenopetuksissa panostetaan oikeaan ääntämiseen. Kaikki ruotsinopettajani ovat opettaneet juuri suomenruotsia, mikä harmitti suuresti kun satuin herkästi haavoittuvassa iässä viettämään kesän Ruotsissa. Olen tästä katkera.

Kyllä ruotsinkielisillä pitää olla oikeus saada perusopetusta omalla kielellään. Periaatteessa perusopetusta tulee pyrkiä järjestämään oppilaitten äidinkielellä, oli se sitten mikä hyvänsä.

Olen miettinyt, että mikähän mahtaisi olla ruotsinkielisten osuus Suomessa jos laskelmista jätettäisiin pois Ahvenanmaa. Olisiko meillä esimerkiksi enemmän venäjänkielisiä?

Ottaisin tuon Ahvenanmaan pois sen vuoksi, että kyseessä on ruotsinkielinen autonomia. Sillä ei täten ole merkitystä kaksikielisyysasioita pohdittaessa.

Tällaisilla aiheilla saa helposti herätettyä loputtoman keskustelun. Ei tarvitse kuin vilkaista esim. Helsingin Sanomien keskustelusivuilta Kestoaiheet-nimikkeen alta. Se kilpailee suosiosta Karjala-aiheiden kanssa. Niitä juttuja lukiessa tulee tunne, ettei olla kaukana kansalaissodasta. Tällä kertaa vastakkain olisivat suomen- ja ruotsinkieliset. (Tähän perään pakollinen hymiö.)
 
niinpä... pakko on aina huono kannustin...

suomenruotsia opettavat ruotsinopettajat ovat kyllä harvinaisuus. Aikanaan kun kävin peruskouluni sun muut Vaasassa, niin jopa siellä suomenkieliset ruotsin opettajat puhuivat aika suomalaistyyppistä ruotsia, joka suomenruotsin murteista oli ääntämykseltään lähinnä ehkä Turun murretta. Onneksi lukiossa koulukaverit olivat enimmäkseen ruotsinkielisiä---"teiniruotsia" oli kivempi oppia puhumaan kuin jotain 80-luvun oppikirjan pseudoruotsia.

En kyllä väitä että ruotsin pakko-opetuksessa aivan valtavasti on järkeä, koska siinä kielen oppiminen ja sen mahdollinen hyödyntäminen ovat aika kaukana toisistaan ajallisesti. Miten seiskaluokkalaista muka pitäisi motivoida opiskelemaan ruotsia työelämän varalle? Peruskoulussa ruotsia harva voi oikeasti käyttää missään muualla kuin ruotsintunneilla, toisin kuin englantia, mitä moni lapsi oppii lisää telkkarista ja netistä. Ruotsin pakollisuus on relevanttia palvelualoilla, mutta niiden koulutuksesapa usein onkin kielikokeet...

Toisaalta minusta ruotsi on eurooppalaisista kielistä kumminkin sieltä helpoimmasta päästä. Itse opin ruotsin kavereiltani Vaasassa... ruotsi on ollut kätevä referenssikieli muita samansukuisia kieliä opetellessa, lähinnä hollantia ja norjaa.
 
Myönnän! En opiskellut ruotsia tosissani yläasteella enkä lukiossa! Pääsin kuitenkin läpi, mutta en todellakaan osaa ruotsia. Yliopiston pakollinen ruotsinkurssi on käymättä. Oikeastaan haluisin osata tuota minulle niin vierasta kieltä, mutta toisaalta yhdestä lukion opettajasta tuli asennevamma ja toisaalta en ole ruotsia missään tilanteessa tarvinnut. Varsinkin tuo viimeinen hieman latistaa motivaatiota edes oppia kieltä. Jos sitä joutuisi käyttäään edes vuosittain, voisinkin saada jo siitä oikean kipinän opetella kielen.

Tällainen tunnustus tähän blogiin.
 
Yhdyn edellisiin kirjoittajiin, ainakin hengessä. Ruotsia saattaa tarvitakin länsirannikolla tai työssä, mutta suurimmalle osalle suomalaisista se on todennäköisesti pakkopullaa. Vaan ei tarvitse ajaa kuin 150 kilometriä kehäkolmosen ulkopuolelle itään, kun törmää kolmanteen kotimaiseen kieleen: venäjään. Kouvola, Lappeenranta, Hamina, Kotka - missä tahansa kaupassa, kirpparilla, torilla joka toinen vastaantulija puhuu venäjää. Itse puhun sitä työssäni päivittäin 8 tuntia, mutta ruotsia olen tarvinnut viimeksi elämässäni viisi vuotta sitten.
Ja täälläpäin maailmaa ihmiset opiskelevat mielellään venäjää, koska siitä on käytännön hyötyä.
 
Taidan olla kummallinen kun olen omasta valinnastani lukenut pitkän ruotsin, pidän siitä ja osasinkin aika sujuvasti ennen ympärivuorokautisen italian höpöttämisen kaikkiin kieliin aiheuttamaa taantumaa... Pakkoruotsia vastustan, ja toivoisin että Helsingin kaupunki laittaisi takaisin venäjänkieliset kadunnimet, johan se kuuluu kaupungin identiteettiin!

Mitä ääntämiseen tulee, minusta suomenruotsi on kieli siinä missä flaami tai Etelä-Tirolin saksa. Ehkä olisi hyödyllisempää oppia riksvenskaa, mutta se ei ole toinen kotimainen vaan naapurimaan kieli. Minä rakastan omaa "det var jättekiva alennusmyynti där i kauppakeskus" -ruotsiani, niin kamalalta kuin se voi kuulostaakin!
 
5,5 % suomalaisista puhuu ruotsia äidinkielenään. Jos Affenanmaa lahjoitetaan Ruotsille, jää osuudeksi vain 5 %. Todellinen osuus pienenee, koska kaksikielisten perheiden lapset ovat useimmiten rekisteröity ruotsinkielisiksi, riippumatta todellisesta äidinkielestä. Suomea ymmärtää ja puhuu lähes jokainen, harvoja poikkeuksia löytynee lähinnä saaristosta.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että he saavat käyttää kieltään ja opiskella sillä. Mutta sitä vastaan minulla on paljonkin, että 95 % kansasta joutuu kärsimään tämän pienen vähemmistön vuoksi!

Jatkan aiheesta illemmalla omassa blogissani.
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?