Wednesday, February 01, 2006

 

Oikea asenne

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Arkiterapeutti Kops kopauttelee tänään kepillään niitä jotka keskittyvät elämässä selittämään mikä ei onnistu sen sijaan että kiinnittäisivät huomionsa siihen mitä pystyvät tekemään.

Minä kopauttelen karttakepillä niitä jotka tulevat kielikursseilleni ja alkavat heti ovelta yrittää hallita elämää, opetusta ja opettajaa, ja sabotoida omaa opiskeluaan. Sen sijaan että opiskelisivat parhaan taitonsa mukaan omista lähtökohdistaan, osa opiskelijoista toimii seuraavanlaisella asenteella:

Kun on kirjoitustehtävä, oppilas selittää miten huono hän on kirjoittamaan. Siirrytään puhetehtävään. Sama selittää että kieli ei taivu. Vuorossa on small talk harjoitus. Oppilas väittää kivenkovaan että suomalaiset eivät kertakaikkiaan osaa ja tarvitse small talkia. (Kiitti vaan h-tisti. Olen kotona laatinut small talk tehtävää kolme tuntia.)

Käydään kotitehtävä läpi. Vastarannan kiisken vuoro vastata. Oikea vastaus on “Yes, quite so.” Hän vastaa: “No voinhan minä yrittää, mutta väärin sen menee kuitenkin. En ole koskaan ollut hyvä kielissä. Sanotaan nyt vaikka että Yes, quite so, mutta se on kuitenkin väärin.”

Sanon että vastaus oli ihan oikein. Hän puuskahtaa siihen: “Sattumalta onnistui. Älä sitten odota että seuraavalla kerralla onnistuu. Ei takuulla onnistu. Meikäläinen ei BLAA BLAA BLAA...

Kyseessä ei ole pakollinen koulutus. Opetan kieliä aikuisille yrityksissä. Kursseille anotaan ja aika tehdään sisään, siis tullaan vapaaehtoisesti. Vuodesta toiseen joukossa on yksilöitä jotka estävät opetusta ja omaa oppimistaan, ja kiinnittävät huomionsa siihen mitä EI voida tehdä. Iskulauseena “Ei siitä kuitenkaan tule mitään.” Eikä siitä sitten tulekaan.

Olen yrittänyt miettiä miksi he tulevat kursseille. Ilmeisesti haluavat oppia, mutta eivät opiskella. Tai haluavat opiskella, mutta uskovat tietävänsä että kaikki tarjolla olevat menetelmät ovat vääriä. Sorry mutta "asiakas on aina oikeassa" ei päde kielikurssilla, joskaan ei myöskään "asiakas on aina väärässä". Oikea asenne pelastaa kaiken. Se on se että jokainen tekee parhaansa omista lähtökohdistaan ja antaa asiantuntijan eli opettajan ohjata.

Comments:
Ihminenhän(suomalainen) on mestari vähättelemään itseään. Kun vähättelee tarpeeksi, ei ole mokaamisen pelkoa, koska kukaan ei odotakaan mitään. Mokaamalla joutuu keskipisteeksi, mitä suomalainen vihaa, koska on erakko ja haluaa pitää reviirinsä ja matalaa profiilia.

No, ehkä vähän kärjistettyä, mutta aika harvan kuulee sanovan: vitsi, että mä olen hyvä!(sehän on leuhkimista ja sellaisella on nolo loppu...ja mitä se nyt luulee itsestään jne)
 
Joskus henki ihan salpautuu kun näkee miten toiset (mm jenkit) estottomasti kehuvat itseään ja väittävät hallitsevansa ties mitä juttuja joita ovat nähneet työkaverin tekevän vieressä !

Meidän pitää opetella nostamaan itse kissan häntä ; kyllä mekin osataan kun vaan uskalletaan luottaa omiin taitoihimme.
 
Minulla on aika paljon ulkomaalaisia ystäviä ja tuttuja. En muista että heistä yhdelläkään olisin tavannut sitä käyttäytymistä mitä suomalaisilla niin usein tapaa, eli ei kehdata, eihän nyt meikäläinen, itseään ei saa kehua, ja sitten sitä että oppitunnilla pistetään vastaan ja melkein ryhdytään käsikähmään opettajan kanssa. Joudun joskus käytännöllisesti katsoen suostuttelemaan opiskelijan vastaamaan. Miehiä ei niinkään mutta naisilla esiintyy jotain ihmeellistä kursailua ja ennakointia että varmaankin menee väärin. Miehillä se on selvästi harvinaisempaa, mutta ei tavatonta. On kyllä sellaisiakin ryhmiä joista vastahakoiset opiskelijat puuttuvat.

Yksityisoppilaita on helppo ohjata, mistä voi päätellä että vaikeudet ryhmässä johtuvat siitä että pelätään muiden reaktioita. Jos on lapsena ollut koululuokassa, missä väärille vastauksille naurettiin, se seuraa aikuisikään painolastina.

Kuten sanottu, ei noita hankalia tapauksia joka ryhmässä ole.
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?