Wednesday, January 25, 2006

 

Status symbols

Conversation class yesterday; topic "Status symbols", i.e. things that give us more importance or prestige. Why do we want certain things in life? Is it for the pleasure of it, or do we just want to seem better than others?

Eilisellä englannin keskustelutunnilla oli aiheena status symbolit, eli kaikki sellainen jolla ihminen saa, tai kuvittelee saavansa, arvovaltaa muiden silmissä, tai näyttävänsä tärkeämmältä tai paremmalta kuin muut. Vaatteet, auto, kallis rannekello, talo. Status symbolin ei tarvitse olla tavaraa. Se voi olla arvonimi, golf-harrastus, kielitaito...

Juttelun jälkeen totesin hyvin onnellisena että en koe tarpeelliseksi kerskailla millään tai hankkia jotain siitä syystä että voin "näyttää naapureille" tai esittää "parempaa". Oikeat elämänarvot löytyvät mielestäni muualta.

Oli ihanaa eilen hypätä meidän Alfa Romeoon ja lähteä Britannian suurlähestystöön suurlähettiläsparin läksiäisiin. Siihen iloon ei sekoittunut tippaakaan mitään "toivottavasti naapurit saavat tämän tietää" ajattelua.

En ole aina ollut näin kehittynyt ja jalostunut. Meidän isä on isompi kuin teidän isä ajoilta lapsuudenmuisto, joka minulle on kerrottu, meni näin: Kerskailin pienenä pihassa muille lapsille että "Meidänpä isä on juoppo!"

Comments:
Ja toisaalta on hankalaa, jos itsellä on jokin kalu mistä sattuu pitämään ihan sen itsensä takia mutta joka muiden silmissä on statussymboli...

meillä täällä työpaikan parkkipaikalla on iso arsenaali arvokkaita autoja, uusia Volvoja, Audeja, jokunen bemari ja niin edelleen. Kollegat kaasuttelevat niillä sitten tyytyväisinä töihin ja kotiin ja kilsan päähän lounaalle. Nelivedolla lounastus sujuu vaikka missä sohjossa. Minusta se vaikuttaa hieman kilpavarustelulta ja statussymboleiden hommaamiselta, mutta entäpä jos olenkin väärässä? Ehkäpä he vain tykkäävät ajaa noilla volvoillaan töihin.

Tein periaatepäätöksen olla ajamatta ykkösautollamme konttorille ihan vain siksi, että vanhempi rassini on vanha ja kolhuinen noihin pihan ajokkeihin verrattuna. Ihan vain väärinkäsitysten välttämiseksi. Itse asiassa tykkään vanhasta autostani, ja siinä on sekin hyvä puoli, että sen omistamista ei kukaan voi epäillä statuksen tavoitteluksi.

:)
 
Hyviä pointteja, Osku. Parasta kai vaan tehdä siten mikä omasta itsestä tuntuu hyvältä. Faijani on aina ajanut Volvolla ja hänestä on statussymbolius kaukana. Hän kannattaa paremminkin jotain pröystäilyn vastaista suuntausta. Olen kovin kiintynyt meidän Alfa Romuun. Jos joku epäilee että hienostelen niin siitä vaan.

Luin eilisen postauksesi autoilusta. Se oli hyvä.
 
Alfa on upea auto! Se ei ole status symboli, vaan merkki yksilöllisestä elämästä iloitsevasta sielusta. Cuore Sportivo!
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?