Thursday, January 19, 2006

 

Omituisuudet

oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Kauhistuksen kabanossi! Great Scott! Minut on haastettu kertomaan omituisuuksiani. En sellaisia itse huomaa kun olen niihin tottunut, mutta opiskelijani ovat joskus havainneet seuraavaa ja sitä huvittavana pitäneet: Aikanaan kun kun opetin viittä eri kieltä viidessä eri oppilaitoksessa joka viikko, saattoi käydä niin että tervehdin väärällä kielellä. Edellisiltaisen italian opetuksen päälle toivotin englannin aamuryhmälle Buongiorno! Minusta tuo ei ollut outoa vaan pikemminkin oli outoa että en kertaakaan erehtynyt flunssakaudella reaktiossa luokassa aivastavalle oppilaalle. Ranskan tunnilla "à vos amours", englannin tunnilla gesundheit (ei saksaksi äännettynä), italiaksi "salute" och så vidare. Tuntia pitäessäni olin jo kyseisen kielen moodissa, tunnille mennessäni ehkä vielä edellisen tunnin moodissa.

Omituisuus on suhteellinen käsite. Minulle oli yhteen aikaan aivan luontevaa pitää portugalin sanakirjaa mukanani junassa ja bussissa kun opiskelin kyseistä kieltä, mutta eräs kemian opettajatoveri oli päivitellen kertonut opettajainhuoneessa miten kieltenopettaja pitää aina sanakirjaa mukanaan jos "sattuu tarvitsemaan jotain sanaa".

Noin ne legendat lähtevät kiertämään kun hiukan värittelee juttuja. Opiskellessani Perugiassa stipendiaattina italiaa, samoin kuin eräs toinen suomalaistyttö luokaltani, hän kertoili Suomeen palattuamme minusta: “Rita istui kahvilassa 5 minuuttia joidenkin arabien kanssa ja puhui sen jälkeen sujuvasti arabiaa”. Totuus oli että opin persiaa iranilaisilta, ja kyllä, puhuin sujuvasti ne 5 - 10 sanaa mitkä heiltä opin.
oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

Comments: Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?